Suomessa on jo pitkään painittu työvoimapulan kanssa. Joskus on puuttunut palvelutöiden tekijöitä, toisinaan taas ITC-alan osaajia. Nyt työvoimasta on valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ”huutava pula”.
Äskettäin uutisoitiin, miten terveydenhuoltoalan sijaisten rekrytointiin erikoistunut henkilöstöpalvelu keräsi hakemusvyöryn tarjoamalla hoitajille huomattavasti keskimääräistä lähihoitajapalkkaa kovempaa tuloa.
Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara ei kuitenkaan lähtisi etsimään paremmista palkoista ratkaisua työvoimapulaan.
– Palkka on varmasti yksi tekijä muiden joukossa, mutta ei se, että maksetaan lisää palkkaa, tuo lisää osaajia, hän sanoo.
– Työ- ja elinkeinoministeriö on kysynyt työnantajilta, millä he saisivat lisää työntekijöitä. Palkka ei ole viiden joukossa. Siellä on osaaminen, koulutus, työmotivaatio, työpaikan etäisyys ja sosiaaliset taidot, Tuliara jatkaa.
Huomioitavaa kuitenkin on, että kyse on nimenomaan työnantajapuolen näkemyksestä. Esimerkiksi hoitajat ovat toistuvasti nostaneet palkkauksen tason alan suurimpien ongelmien joukkoon.
Kun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kävi läpi Uudenmaan rekrytointiongelmia, niin tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin Tuliaran esille ottamassa selvityksessä. Työnantajien vastauksissa korostuivat työntekijästä johtuvat syyt, kuten kokemuksen ja koulutuksen puute. Sen sijaan työpaikkaan liittyvät syyt, kuten palkkaus ja työmatka-aika, nähtiin selvästi harvemmin rekrytointien esteenä.
"Vähän liian hyvä sosiaaliturva"
Korkeampien palkkojen sijaan sekä HPL:n toimitusjohtaja Tuliara että Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle tarjoavat ratkaisuksi muun muassa sosiaaliturvan leikkausta.
– Meillä on ehkä vähän liian hyvä sosiaaliturva, joka ei kannusta työn vastaanottamiseen, Tuliara sanoo.
Ihmisoikeusliitto ja Amnesty puolestaan totesivat tiistaina raporttinsa osoittavan, että Suomen perusturvan taso on liian alhainen. Raportin mukaan "perusturvan taso ei takaa riittävää toimeentuloa sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista Suomessa".
Tuliaran mukaan Suomi kärsii myös vanhentuneesta osaamisesta.
– Avoimia työpaikkoja on valtava määrä ja toisaalta valtavasti työnhakijoita, joilla osaaminen ei riitä, hän sanoo.
– Tarvitaan muutaman päivän lyhytkoulutuksia. Se riittää monelle alalle, Tuliara uskoo.
Vaikka kovempaan palkanmaksuun Tuliara ei yrityksiä ensisijaisesti kannustakaan, niin muuta korjattavaa työnantajapuolelta löytyy.
– Puhutaan paljon siitä, mitä hallitus voisi tehdä työvoimapulalle. Myös yrityksiltä voi odottaa asennemuutosta. Meillä ehkä halutaan 35–40-vuotias, jolla on muutama vuosi työkokemusta. Meillä on myös sitä nuorempia ja vanhempia osaajia, Tuliara muistuttaa.
– Työnantajat ehkä osittain perustellusti vaativat suomenkielen osaamista, mutta osin se on myös maan tapa. Siinä olisi ehkä vähän tekemistä, Tuliara jatkaa.
"Brändityö ei auta, jos prosessit kestävät"
Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Hellen mukaan Suomen väestön ikärakenne on "kaamea". Käytännössä siis parhaassa työiässä olevia on kovin vähän suhteessa väestön kokoon.
– Teknologiateollisuudessa osaajapula on niin paha, että se on kasvun este. Yritykset eivät välttämättä pysty tekemään haluamiaan investointeja, koska osaajia ei ole saatavilla, toteaa Helle.
– Ihmisiä ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Koulutusmäärät eivät ole riittäviä. Katseet kääntyvät kansainvälisiin rekrytointeihin, Helle jatkaa.
Ulkomaalaistaustaisen työvoiman houkuttelussa Suomeen on siinäkin ollut omat ongelmansa. Erityisesti lupaprosessien pituudesta on valitettu, ja niihin on myös luvattu ainakin jonkinlaista korjausta.
– Nyt on ratkaisun hetket tämän osalta. Odotamme hallitukselta päätöksiä, jotka vauhdittavat lupaprosesseja. Voitaisiin myös ottaa käyttöön esimerkiksi sertifioitujen työnantajien järjestelmä, jossa luotetut työnantajat voisivat saada nopeasti ulkomailta osaajia, Helle ehdottaa.
– Mikään brändityö ei auta, jos lupaprosessit kestävät liian kauan aikaa. Kisahan on globaalia, Helle jatkaa.