MTV Urheilu selvitti dopingtestaamista Suomessa: Miksi jääkiekkoilijat ovat aliedustettuina? – "Kokaiinikohu ei sillä tavalla kosketa"

Yleisurheilijoille tehtiin yhteensä 253 virtsa- ja veritestiä vuonna 2018, mikä tekee lajista kaikista testatuimman Suomessa. Seuraavaksi testatuimpia olivat jääkiekko (207), jalkapallo (159), voimanosto (155) ja maastohiihto (126).

Testejä tehtiin lajeissa lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin – suurin ero on maastohiihdossa, jossa testattiin 167 kertaa vuonna 2017.

Yleisurheilun suurin testimäärä vaikuttaa aluksi erikoiselta. Suomessa jääkiekon pääsarjatasolla eli Liigassa pelaa aktiivisesti noin 300 jääkiekkoilijaa. Sarjan sivujen mukaan sopimuspelaajia on yhteensä 500, joten heistä vain alle puolet testataan vuoden aikana.

LUE MYÖS: Näin helposti dopingurheilijat huijaavat seurantaa – suomalaisasiantuntija: "Etumatka kasvanut jälleen liian isoksi"

Testimäärät johtuvat lajien erilaisista painotuksista. Painotukset määrittävät Maailman antidopingsäännöstön alainen Kansainvälinen testaus- ja tutkintastandardi sekä Maailman antidopingtoimisto WADAn ohjeistukset.

Yksilölajeja painotetaan selvästi joukkuelajeja enemmän. Yksi merkittävä tekijä on myös se, kuinka suurta hyötyä dopingaineiden käytöstä kussakin lajissa on.

– Jos on laji, jota ei voi dopingilla merkittävästi parantaa, sitä testataan vähemmän. Jos lajin fysiologiset tekijät ovat vaativat, lajia testataan enemmän. Pienempiä painotuksia ovat muun muassa lajin koko ja siinä liikkuva raha, SUEKin testauspäällikkö Katja Huotari selventää MTV Urheilulle. 

Huotari ei halua kommentoida suurimman testaamisen kohteena olevia lajeja, mutta hänen mukaansa ne ovat luettavissa testaustaulukosta.

Lajia myös testataan enemmän, mitä enemmän siinä on menestyviä urheilijoita.

– Jos meillä on lajissa vahva kansainvälinen menestys ja paljon urheilijoita, se toimii kertoimena testimäärälle. Yksi hyvä urheilija ei vaadi suurta testimäärää. Jos on kymmeniä hyviä urheilijoita, testejä on määrällisesti enemmän, Huotari kertoo.

"Kokaiinin käyttö ei kuulu urheiluun"

Jääkiekkopiireissä on ihmetelty lajin vähäisiä testausmääriä jo pitkään. Keskustelu pelaajien päihteiden ja jopa kiellettyjen aineiden käytöstä nousi pinnalle syksyllä, kun Ilta-Sanomat paljasti Liigassa keväällä 2017 esiin nousseen kokaiiniongelman. Yksi liigaseura varoitti sarjan ylintä johtoa muutamiin sopimuspelaajiinsa kohdistuneista kokaiiniepäilyistä.

Kari-Pekka Kyrö kritisoi jääkiekon testimääriä tuolloin voimakkaasti.

Kokaiini on luokiteltu dopingaineeksi, jonka käytöstä voi saada neljän vuoden urheilun toimintakiellon. Kokaiinia analysoidaan kilpailuista annetuista näytteistä, muttei niiden ulkopuolella.

Huotarin mukaan SUEK on seurannut keskustelua.

– En usko, että mainitussa tapauksessa kukaan olisi hakenut urheilusuoritukseen parannusta kokaiinin käytöllä. Kokaiinikohu ei siis sillä tavalla kosketa. Dopingvalvonnan tarkoituksena on, ettei kukaan hyödy lääkeaineiden ja dopingin käytöstä urheilussa.

– Kokaiinin käyttö ei tietenkään kuulu urheiluun. Kuitenkin niin kauan, kun puhumme viihdekäytöstä, emmekä suoritusten parantamisesta, sen testaaminen ei ole päätehtävämme.  

LUE MYÖS: Kuvat salaisesta dopinglaboratoriosta julki – syyttäjä uskoo kohulääkärin toimineen autotalliin piiloseinän taakse rakennetussa tilassa

Testiin myös kesän omatoimijaksolla

Yksittäisten urheilijoiden testimäärät perustuvat niin ikään Wadan antamaan ohjeistukseen. Lajeissa, joissa tulos on selvästi mitattavissa, seurataan urheilijan tuloksia. Arvostelulajeissa vertaillaan, miten henkilö on sijoittunut muihin urheilijoihin verrattuna.

Useat tekijät voivat saada urheilijan valituksi dopingtestiin, osa testatuista puolestaan arvotaan.

– Seuraamme paljon erilaisia tietoja: miten yksilö harjoittelee, kilpailee, kilpailukalenteri, kilpailumenestys, maine, raha… Käytämme myös arpaa kilpailuissa ja niiden ulkopuolella, jotta jokaisella kilpailijalla on mahdollisuus päästä dopingtestiin, Huotari sanoo.

LUE MYÖS: Valmentaja Titta Heikkilän tilanteesta uutta tietoa – Voimisteluliitto vaikenee päätöksestä

SUEKin testaus kohdistuu pääosin huipulla oleviin ja sinne pyrkiviin urheilijoihin eli aikuisiin ja nuoriin. Veteraanisarjoja testataan vain harvoin, mutta minkä ikäinen urheilija tahansa voi tulla testatuksi, jos on iästään huolimatta lajin huipulla.

– Jos urheilija on veteraani-ikäinen, mutta osallistuu avoimen sarjan kilpailuun ja on huipulla omassa lajissaan, ikä ei ole este testaukselle. Veteraani-iät menevät eri lajeissa eri tavalla: esimerkiksi salibandyssä 30-vuotiaat pääsevät jo ikämiesten tai -naisten sarjaan. Sen ikäiset urheilijat ovat huipulla omassa lajissaan, joten ei heitä lueta veteraaneiksi, vaan lajin huipuiksi.

SUEK testaa urheilijoita kilpailujen lisäksi myös kilpailujen tai otteluiden välissä ja omatoimijaksolla. Esimerkiksi jääkiekkoilija voi tulla testatuksi pelin jälkeen, välipäivänä tai kesällä.

– Teemme varmasti enemmän testejä joukkueen harjoituksista. Jääkiekkoilijana voi kuitenkin päästä testiin milloin ja missä tahansa.

LUE MYÖS: E-urheilu siirtyy Suomessa dopingvalvontaan

SUEK teki vuonna 2018 yhteensä 3 104 dopingtestiä, joista 2 612 oli kansallisen testausohjelman testejä. SUEK teki myös 492 testiä kansainvälisten liittojen toimeksiannoista. 

Dopingrikkomuksia oli kahdeksan, ja kahden tapauksen käsittely on kesken. Kaikki tilastot voit katsoa tästä.