Maastohiihtäjien veriarvoista sunnuntaina tehty paljastus ei tuonut tietoon mitään yllättävää, Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:n lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala alleviivaa MTV Sportille.
Brittiläinen Sunday Times ja saksalainen ARD ovat päässeet tutkimaan tietokantaa, joka sisältää yli 10 000 verinäytettä lähes 2 000 maastohiihtäjältä vuosilta 2001-2010. Heidän palkkaamansa asiantuntijatiimin mukaan vuosina 2001-2017 maastohiihdossa arvokisamitaleja saavuttaneista urheilijoista peräti 41 prosenttia on antanut uransa aikana ainakin yhden verinäytteen, jonka arvot olivat epäilyttäviä.
SUEK:n asiantuntijana toimivan Rauhalan huomio kiinnittyi uutisessa ensimmäisenä näytteiden tarkastelujaksoon (2001-2010). Dopingvalvonnassa käytetty biologinen passi tuli kestävyysurheiluun vuonna 2009.
– Tieto on se, että korkeita hemoglobiiniarvoja on mitattu. Sehän ei ole kovin suuri yllätys, että korkeita arvoja on joskus ollut. Tilanne on nyt kuitenkin toinen kuin mikä se oli 2000-luvun alussa. Nykyään erytropoietiini- eli EPO-testit ovat käytössä ja biologinen passi on tullut. Ne molemmat kohdennetaan siihen, että pyritään estämään hemoglobiiniarvojen keinotekoinen nostaminen, Rauhala kommentoi.
Toisena asiana Rauhala huomioi sen, että tutkimuksessa puhutaan mitalisteista aina vuoteen 2017 saakka.
– Hemoglobiiniarvot olivat vuosilta 2001-2010 ja mitaleita lasketaan vielä senkin jälkeen. Tilanne on kuitenkin ollut menossa huomattavasti parempaan suuntaan, Rauhala kommentoi tehostuneeseen dopingvalvontaan viitaten.
"Yksittäisestä arvosta ei voi tuomita"
Rauhala painottaa, että antidopingtyön perustana tulee käyttää biologista passia, ei yksittäisiä näytteitä.