Suomenlahden sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden katkeaminen oli iso yksi viime vuoden lopun isoista uutisista.
Helsingin käräjäoikeus aloitti viime vuoden joulukuussa tapahtuneeseen Itämeren kaapelivaurioon liittyvän oikeudenkäynnin.
Cookinsaarille rekisteröidyn öljytankkeri Eagle S -aluksen kapteenia sekä ensimmäistä ja toista perämiestä syytetään törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.
Eagle S:n epäillään raahanneen ankkuriaan meren pohjassa noin 90 kilometrin matkan ja katkaisseen viisi merikaapelia joulupäivänä 2024. Kaapelien omistajille on syyttäjän mukaan aiheutunut ainakin 60 miljoonan euron korjauskulut.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kommentoi aiemmin Svenska Ylelle, ettei tapauksessa ole välttämättä kyse muusta kuin huonokuntoisen aluksen ja erittäin huolimattoman toiminnan yhdistelmästä.
Eagle S -alus saatiin Suomen aluevesille, jolloin Suomen viranomaisilla on valtuudet tarkastaa alus ja tehdä muita toimenpiteitä, jotka Suomen laki sallii.
– Aseistautuneet viranomaiset menevät alukselle, niin kyllä se on poikkeuksellista. En muista, että olisi meidän vesillämme tapahtunut ainakaan viimeisiin kymmeniin vuosiin, entinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja ja Euroopan meriturvallisuusviraston johtaja luonnehti aiemmin MTV:lle.
Markku Mylly
16.00
Puolustus pyytää syyttäjää yksilöimään, mitkä asiat esitetyissä kuvissa tarkkaan ottaen ovat sellasia, mitä syytettyjen olisi pitänyt havaita, Syyttäjä on useaan otteeseen esittänyt, että laivan ankkurikoneiston huono kunto oli silmämääräisesti havaittavissa.
– Mitkä asiat sen huonon kunnon osoittavat. Olisi toivottavaa, että kerrottaisiin, eikä puhuttaisi vain yleisellä tasolla siitä, että olisi pitänyt havaita, ensimmäisen perämiehen avustaja sanoo.
Toisen perämiehen avustaja puolestaan toteaa, että perämiehen mielestä syyttäjän näyttämissä kuvissa ankkurikoneisto näyttää "tyypilliseltä laivan ankkurikoneistolta".
Oikeudenkäynti päättyy tältä päivältä. Sitä jatketaan keskiviikkona kello 9.
15.55
Syyttäjä jatkaa todisteina olevien kuvien esittelyä. Komentosillalta otetusta kuvasta näkyy selvästi, ettei sieltä käsin pysty havaitsemaan, onko ankkuri laskettu vai ei.
Lisäksi syyttäjä käy läpi ankkurien toimintaperiaatetta ja sitä, minkälaisia varmistuksia laivalla oli.
15.29
Nyt siirytään kirjallisiin todisteisiin, joiden läpikäymisen aloittaa syyttäjä. Osa todisteista on salassapidettäviä, sillä ne koskevat kriittistä infrastruktuuria.
Ensimmäiseksi syyttäjä esittelee poliisin esitutkintapöytäkirjaan tehtyä liitettä, jossa käydään läpi aluksen kuntoa tapahtuma-aikana.
Syyttäjä näyttää laivan yleiskuvan, josta näkyvät sen keulassa sijaitsevat ankkurit ja kannelta löytyvä, ankkurien laskussa ja nostossa käytetty koneisto.
– Sen kokoa on vaikea hahmottaa, jos ei ole laivalla itse käynyt. Suuntaa antavan käsityksen saa, kun katsoo minkä kokoisia ihmiset tässä kuvassa ovat. Jokainen kettingin osa painaa useita kymmeniä kiloja ja on kooltaan suurempia kuin ihmisen pää, syyttäjä sanoo.
Kapteenin avustaja toteaa, että syyttäjän näyttämästä kuvasta käy hyvin ilmi myös se, miten vaikeaa laivan ulkopuolella roikkuvan ankkurin havaitseminen on.
– Sen nähdäkseen joutuu kurottelemaan laidan yli, avustaja Tommi Heinonen sanoo.
Yliperämiehen avustaja toteaa, että merenkäynti oli tapahtuma-aikaan varsin kovaa. Oli tuulta ja aallokkoa, mutta muiden laivojen vauhti ei juurikaan poikennut Eagle S:n vauhdista.
– Maailmalla tiedetään useita ankkurin raahautumistapauksia, joissa asiaa ei ole nimenomaan havaittu. Nämä ovat olleet riidattomia tapauksia.
Avustajan mukaan yliperämies vastasi meriliikennekeskukselle ankkurien olevan ylhäällä, koska tämä oli hänen todenmukainen ja vilpitön käsityksensä asiasta.
Ruotsin merivoimien kuvaa pohjassa makaavasta ankkuristaPoliisi
15.01
Oikeudenkäynti jatkuu. Salissa on kuultu tänään poikkeuksellisen pitkiä puheenvuoroja.
Sekä syyttäjä että puolustus ovat esitelleet asiansa perusteellisesti. Pitkien, paikoitellen yli 30 minuuttia kestäneiden puheenvuorojen vuoksi päivän aikataulusta ollaan pahasti jäljessä.
Eagle S:n keula.Poliisi
14.51
Syytetty toinen perämies Santosh Chaurasia kertoi medialle istunnon tauolla, että hänen mukaansa tapauksessa on kyse tavanomaisesta merionnettomuudesta.
– Ei mitään sabotaasia tai miehistön tahallista toimintaa. Luotan siihen, että suomalainen oikeus ratkaisee asian reilusti. Olen itse toiminut parhaan kykyni ja hyvän merimiestavan mukaan, Chaurasia sanoi.
14.43
Ljungbergin jatkaa luettelemalla, mitkä kaikki kaapelit katkesivat.
Hänen mukaansa viranomaiset saivat jo aikaisessa vaiheessa tietää, että Estlink 2 -kaapeli vaurioitui. Hän ihmettelee, miksei alukseen otettu radioyhteyttä jo aikaisessa vaiheessa.
– Haluan tuoda asian esille yleisölle, joka ei varmaankaan tiedä tästä kaikkea.
– Ljungberg, täällä käräjäoikeudessa puhutellaan käräjäoikeutta, ei yleisöä, tuomari toteaa.
Oikeus pitää tauon ja jatkaa kello 15.
Herman Ljunberg ja oikeuden tuomari ottivat sanallisesti yhteen oikeudessa.Lehtikuva
14.35
Ljungberg puhuu nyt sähkönsiirrosta.
– Ainakin Traficom tiesi, että oli tulossa leuto talvi. Ei voi yhtäkkiä sanoa, että oli sattumaa, että talvesta tuli leuto.
Syyttäjä on aiemmin perustellut syytteitä myös sillä, että Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin katkeaminen vaaransi Suomen huoltovarmuuden, sillä merikaapeleiden merkitys korostuu erityisesti talvisin.
Ljungbergin mukaan on Suomen etujen vastaista puuttua kansainvälisellä merialueella tapahtuvaan liikenteeseen.
– Mitäs jos seuraava onnettomuus tapahtuu jollekin Nato-maan alukselle?
Ljungberg ottaa myös kantaa siihen, pakotettiinko Eagle S Suomen aluevesille vai ei.
– Ainakin Tulli oli sitä mieltä, että se pakotettiin.
Tulli tutki sitä, kuljettiko Eagle S pakotteiden alaisia polttoaineita.
14.21
Ljungberg jatkaa kertomalla, miten Eagle S oli viattomalla kauttakululla, kun Suomen viranomaiset pakottivat sen Suomen aluevesille. Aiemmin hän on puhunut kaappauksesta.
Ljungbergin mukaan aluksen viaton kauttakulku ei uhannut Suomen turvallisuutta millään YK:n merenkulkuyleissopimuksen määrittelemällä tavalla.
Ljungberg sanoo, että Suomen viranomaisten käytössä oli sama metodi, kuin Valko-Venäjällä, kun jotain vuosia sitten maan yli lensi lentokone, jossa oli kyydissä opposition edustaja, joka oli jo saanut turvapaikan lännestä.
– Kone oli viattomassa kauttakulussa, kun lennonjohto ilmoitti, että koneessa on pommi, jolloin se laskeutui Minskiin. Kun opposition edustaja oli poistettu koneesta, viranomaiset ilmoittivat, että pommi olikin väärä hälytys.
– Jos kyseessä ei ollut pakottaminen, niin ainakin erehdyttäminen.
14.03
Nyt äänessä on varustamoa edustava Herman Ljungren.
– Siitä olen syyttäjien kanssa samaa mieltä, että tässä on massiivinen esitutkinta. Jonka tulos on aika vaatimaton, Ljungberg sivaltaa.
– Merionnettomuutta tutkitaan vähän eri lailla.
Tuomari huomauttaa, ettei varustamo sano tässä oikeudenkäynnissä yhtään mitään. Ljungberg toteaa puhuneensa vahingossa varustamosta, vaikka kyse on aluksen omistajasta. Hänen mukaansa kyse on käytännössä samasta asiasta.
Ljungberg esiintyy hyvin eläväisesti verrattuna siihen, minkälaista esiintymistä asianajajilta yleensä oikeudessa nähdään. Hän toteaa, että koko asia kuuluu ilman muuta merioikeuteen.
– Koko syytteen kuvaus liittyy puhtaasti aluksen käyttöön, eli navigointiin, Ljungberg sanoo painottaen viimeisen sanan jokaista tavua erikseen.
– Merilain pykälä on ehdoton. On käsiteltävä merioikeudessa, Ljungberg sanoo ja painottaa sanan käsiteltävä kahta viimeistä tavua.
Tuomari huomauttaa, ettei rikosoikeudenkäynnissä ole tapana käydä oikeuskirjallisuutta läpi kovinkaan pitkällisesti.
– Voisitte mennä siihen toimivalta-asiaan, josta olette niin ansiokkaasti lausunut.
– Meidän todistelun kannalta tämä koko prosessi on ihan turha, kun ollaan väärässä oikeudessa, Ljungberg sanoo.
Ljungbergin ja tuomarin välinen tiukka sananvaihto jatkuu vielä jonkin aikaa, kun tuomari kuvailee, miksi kysymys oikeuden toimivallasta käsitellään vasta sitten, kun oikeudenkäynnissä on annettu kaikki näyttö.
13.44
Syyttäjän mukaan yliperämies on ollut kapteenin ensimmäinen avustaja, jonka työnkuvaan on kuulunut muun muassa ankkurin tarkastaminen. Syyttäjän mukaan hän on tiennyt samat asiat kuin kapteenikin.
Syyttäjän mukaan kaikki syytetyt ovat omalla toiminnallaan myötävaikuttaneet kaapelirikon syntymiseen. Syyttäjä ei kuitenkaan väitä, että yliperämies olisi nukkuessaan toiminut tällä tavalla.
Syyttäjän mukaan etenkin sähkökaapeleiden katkeamisesta olisi voinut aiheutua vakavia häiriöitä, sillä tuontisähkön merkitys korostaa Suomessa talvisin. Kansainväliset kaapeliyhteydet ovat Suomen kannalta elinehto, syyttäjä toteaa.
13.40
Syyttäjän mukaan kapteeni vastaa kaikesta aluksen operatiivisesta ja hallinnollisesta toiminnasta merellä. Kapteeni on myös tiennyt ankkurin varmistusten huonosta kunnosta ja aluksen huonokuntoisuudesta noin ylipäätään. Lisäksi kapteeni on tiennyt, että merenpohjassa kulkee putkia ja kaapeleita, joiden sijainnit ovat olleet tiedossa.
Lisäksi alus jatkoi ajoaan siitäkin huolimatta, että sen vauhti oli hidastunut syystä, jota ei kunnolla tutkittu. Ajo jatkui vielä senkin jälkeen, kun meriliikennekeskus otti yhteyttä alukseen.
13.26
Syyttäjä perustelee asiaa myös siltä kannalta, että Suomen viranomaiset eivät uhanneet tai kohdistaneet Eagle-S:n pakkokeinoja, ainoastaan kehottivat sitä siirtymään Suomen aluevesille. Syyttäjän mukaan myös aluksen varustamo ohjeisti kapteenia tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa. Syyttäjän mukaan aloitteen viranomaisten nousemisesta alukseen teki kapteeni.
13.18
Syytäjä kertaa tapahtumien taustoja ja sitä, miten ne tulivat ilmi Suomen viranomaisille. Estlink 2 -sähkökaapelissa todettiin vika noin puolilta päivin joulupäivänä 2024.
Meriliikenteen seurantajärjestelmän tietojen mukaan todennäköiseksi vaurioiden aiheuttajaksi selvisi Venäjän Ust-Lugasta tullut alus Eagle-S. Suomenlahden Meriliikennekeskus otti yhteyttä alukseen ja viranomaiset tiedustelivat, ovatko aluksen molemmat ankkurit ylhäällä. Alukselta vastattiin, että ovat.
Sama päivänä Eagle-S:n reitiltä alkoi katketa muitakin kaapeleita. Kello 18:50 Rajavartiolaitoksen Turva-niminen alus sai näköyhteyden aluksesta ja huomasi, että alus liikkuu ja sen ankkuriketju on vedessä. Sen reitti kulki kohti seuraavaa kaapelia.
Rajavartiolaitos kehotti laivaa nostamaan ankkurin. Tällöin havaittiin, että ankkuri puuttuu kokonaan.
– Mikäli Suomen viranomaiset eivät olisi tässä vaiheessa reagoineet, Eagle-S olisi todennäköisesti jatkanut kulkuaan ja vaurioittanut muita merenpohjassa kulkevia kaapeleita. Vahingot olisivat voineet kasvaa entistä katastrofaalisemmiksi, syyttäjä Heidi Nummela sanoi.
13.11
Oikeudenkäynti jatkuu. Nyt käsitellään sitä, onko käräjäoikeudella ylipäätään toimivaltaa asiassa. Syytetyt kyseenalaistavat sen, koska kaapeleiden katkeaminen tapahtui kansainvälisellä vesialueella.
Syyttäjä huomauttaa, että asiaa on arvioitu jo kahdesti käräjä- ja hovioikeudessa syytettyjen matkustuskieltoa käsiteltäessä. Hovioikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn ja käräjäoikeus taas hylkäsi vaatimuksen matkustuskiellon kumoamisesta.
Eagle S:n kapteeni kutsuu syyttäjien esitystä "käsitekikkailuksi".
– Tässä tapahtuu niin, että tosiasia siirrettäisiin tosiasialliseen kehikkoon. Ei ole tarkoitus, että valtio voi yksipuoleisesti todeta, että kansainvälinen lainsäädäntö ei ole tässä kohtaa voimassa.
Syyttäjä vastaa lyhyesti ja tyhjentävästi.
– Emme missään nimessä kyseenalaista kansainvälistä merioikeutta.
11.38
Seuraavaksi on vuorossa syyttäjän asiaesittely, mutta ensin oikeus pitää lounastauon. Oikeudenkäynti jatkuu kello 12.45.
11.31
Toisen perämiehen puolustus jatkaa yhä. Puolustus katsoo, ettei Suomella rantavaltiona ole ollut rikosoikeudellista toimivaltaa kansainvälisellä merialueella tapahtuneessa asiassa.
– Voidaan todeta, että aavalla merellä vallitsee aavan meren vapaus, eikä mikään valtio ole täysivaltainen.
11.04
Myös toinen perämies kiistää syytteet. Hän ei ollut tietoinen ankkurin putoamisesta ja raahautumisesta, eikä hän osannut pitää tällaista vaihtoehtoa edes mahdollisena, puolustus sanoo.
– Asiassa on ehdottomasti kyse onnettomuudesta, ei sabotaasista tai tahallisesta rikoksesta kuten on aiemmin epäilty.
Alus pysäytettiin kapteenin ja konepäällikön päätöksellä, kun sen nopeuden huomattiin hidastuneen ja moottorin kierrosluvun nousseen. Vielä tuolloinkaan osattu epäillä ankkurin valumista mereen.
– Moottorivian selvittäminen on ollut konehuoneen henkilökunnan vastuulla ja tehtäviin kuuluva asia.
Kun Suomen viranomaiset kysyivät aluksen ankkureista, toinen perämies vastasi parhaan tietämyksensä mukaan niiden olevan ylhäällä, sillä niitä ei ollut pysähdyksen aikana laskettu.
10.55
Yliperämiehen puolustuksen mukaan laivan henkilökunnalle oli mahdoton ajatus, että ankkuri putoaisi Suomenlahden olosuhteissa, jotka olivat huomattavan erilaiset verrattuna valtameriolosuhteisiin.
STT:n mukaan syyttäjä vaatii Eagle S:n kapteenille ja kahdelle perämiehelle vähintään kahden ja puolen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta Suomenlahden joulupäivän kaapelirikoista.
10.51
33-vuotias ensimmäinen perämies kiistää, että hänellä olisi ollut yleinen vastuu laivan ankkurista. Sen sijaan hänellä oli operatiivinen vastuu: hän vastasi ankkurin käyttämisestä silloin kun sitä laskettiin tai nostettiin, mutta piilevien vikojen selvittämisestä tai tutkimisesta hänellä ei ollut vastuuta.
Yliperämies seuraa oikeudenkäyntiä kuuntelemalla simultaanitulkkausta. Hän on pukeutunut siistiin bleiseriin ja valkoiseen paitaa.
Miehen puolustus kertoo miehen tietäneen, että laiva oli ollut kesäkuussa perusteellisessa korjauksessa. Hänellä ei siis ollut syytä olettaa, että alus olisi ollut yleisesti huonossa kunnossa. Hänellä ei ollut tällaisesta mitään havaintoa.
10.35
Myös ensimmäinen perämies kiistää syytteet ja vaatii niiden hylkäämistä, kuten myös vahingonkorvausvaatimusten hylkäämistä.
– Kysymys on ollut merenkulkuonnettomuudesta. Eagle S:n ankkuri on pudonnut teknisistä syistä, eikä siihen ole liittynyt päämiehen laiminlyöntiä tai muutakaan sellaista, mikä olisi edesauttanut tätä valitettavaa tapahtumaa.
– Perusteellisessa tutkinnassa on tullut selväksi, että mistään tahallisesta sabotaasista ei ole ollut kyse.
10.30
Puolustus kiistää, että ankkurin ja sen varmistusten viat olisivat olleet jotenkin silmämäärin havaittavissa. Ankkurilaitteiston käyttö ja sen toimintakunnosta huolehtiminen ei kuulu kapteenille, vaan muulle henkilökunnalle, kapteenin puolustus sanoo.
– Hänen on täytynyt luottaa siihen, että asiansa osaava henkilöstö hoitaa tehtävänsä. Mitään sellaista ei ole tullut esille, ettei edellytyksiä olisi ollut.
Puolustuksen mukaan yliperämies on toiminut hyvän merimiestavan mukaisesti. Kaapelirikon tapahtuessa on ollut nukkumassa ja vapaavuorolla.
Hän ei ole voinut edes teoriassa olla osallisena siihen mitä aluksella on tapahtunut. Siinä vaiheessa kun hän on tullut komentosillalle, hän on ainoastaan kuullut kapteenin ilmoituksen siitä, että laivalla on ollut koneongelmaa.
10.24
Puolustuksen mukaan miehistön toiminta ei ole ollut tahallista edes lain tarkoittamalla alimmalla tasolla. Puolustus toteaa, että ankkurin irtoamisen taustalla olivat luonnonvoimat, ei miehistön huolimattomuus.
10.15
Kapteenin puolustus kyseenalaistaa suomalaisen tuomioistuimen tuomiovallan asiassa. He katsovat, että kansainvälisillä vesillä tapahtuviin tekoihin ainoa tuomiovalta on lippuvaltiolla, eli sillä valtiolla, minkä alla laiva kulkee.
– Vaikka olisi tapahtunut rikoskin, niin onko rannikkovaltiolla oikeutta puuttua vapaaseen merenkulkuun, puolustus toteaa.
Myös syytteet kiistetään. Puolustus toteaa myös, että kyseessä on enemminkin merionnettomuus kuin tahallinen teko.
10.13
Eagle S:n ankkuri katkaisi useita merikaapeleita, muun muassa Estlink 2 -sähkökaapelin ja useita eri toimijoiden tietoliikennekaapeleita. Niiden omistajille aiheutui kaikkinensa yli 60 miljoonan euron vahingot, joista he nyt vaativat korvauksia oikeudessa.
Seuraavaksi ääneen pääsevät syytetyt.
9.57
Syyttäjän mukaan alus olisi jatkanut matkaansa ja suurella todennäköisyydellä vaurioittanut muitakin merenpohjan kaapeleita elleivät Suomen viranomaiset olisi puuttuneet sen kulkuun. Lisäksi aluksen kulkeminen oli riski sen miehistölle, ympäristölle ja muille merellä liikkuneille aluksille.
Syyttäjän mukaan kaikki kolme syytettyä merimiestä laiminlöivät velvollisuuksiaan. Heidän olisi tullut pitää varmana tai ainakin todennäköisenä, että huonokuntoisen ankkurin varmistukset pettävät merenkulussa.
9.55
Syyttäjän mukaan ankkureiden kiinnityksistä oli vastuussa yliperämies. Laivan kulusta ja ohjaamisesta taas vastasi toinen perämies.
Syyttäjän mukaan molemmat laiminlöivät velvollisuutensa aluksen hidastumisen selvittämisessä ja siitä, että ankkurit olivat paikoillaan.
Syyttäjä toteaa myös, että ankkurien kiinnipysymisen varmistavat laitteistot olivat silminnähden huonokuntoisia ja asia oli ollut pitkään syytettyjen tiedossa.
– Riski ankkurin putoamisesta ja siitä aiheutuvista vahingoista on ollut välitön koko laivan kulun ajan, syyttäjä sanoo.
9.51
Alus oli jo merelle lähtiessään erittäin huonokuntoinen. Myös sen ankkurointiin käytetty ankkurivinssi ja ankkurin ylhäällä pysymisen varmistamisen laitteet olivat huonokuntoisia, kuluneita ja rikkonaisia.
Syytetyt merimiehet kuuntelevat syytteitä tarkkaavaisina tulkkien välityksellä.
9.47
Suomen viranomaiset tiedustelivat ensimmäisen kaapelirikon jälkeen alukselta, missä sen ankkurit ovat. Syyttäjän mukaan syytetyt vastasivat totuudenvastaisesti molempien ankkureiden olevan paikoillaan.
Ensimmäisen, Estlink 2 -sähkökaapelin katkeamisen jälkeen alus jatkoi matkaansa ja katkoi mennessään vielä tietoliikennekaapeleita. Alus veti ankkuria perässään usean tunnin ajan noin 90 kilometrin matkan.
9.44
Oikeudessa puhutaan nyt hieman Herman Ljungbergin roolista oikeudenkäynnissä. Hänen mukaansa varustamon intressit ovat yhteneväiset syytettyjen intressien kanssa.
Varsinainen oikeudenkäynti alkaa nyt ja syyttäjä lukee syytteet. Syyttäjä sanoo, että rikollinen teko on suoritettu Suomen talousvyöhykkeellä ja kansainvälisillä aluevesillä, mutta rikoksen vaikutukset ovat tapahtuneet Suomessa.
Syyttenä on kapteeni, yliperämies ja perämies. Syyttäjän mukaan he ovat tahallaan aiheuttaneet vakavan vaaran energiahuollolle ja siten yhteiskunnan toiminnalle.
Syyttäjä sanoo, että aluksen ollessa Suomenlahdella sen vasemmanpuoleisen ankkurin kiinnikkeet ovat pettäneet, jolloin ankkuri putosi. Alus jatkoi kuitenkin matkaansa, vaikka ankkurin raahaaminen sen perässä nosti moottorin kierroslukemia merkittävästi. Syyttäjän mukaan aluksen päällystö jätti kierrosluvun nousun syyn selvittämättä.
9.38
Oikeuden puheenjohtajan mukaan oikeudenkäynnin aikana, syyskuun alkupuolella, yritetään kuulla myös todistajiksi nimettyjä laivan henkilökunnan jäseniä, jotka eivät ole syytteessä. On kuitenkin vielä epävarmaa, tavoitetaanko heitä.
9.35
Oikeudenkäynti alkaa.
Yksi tärkeä tapaukseen liittyvä kysymys on, että onko Helsingin käräjäoikeudella ja Suomen viranomaisilla toimivaltaa kansainvälisellä vesialueella tapahtuneessa asiassa. Tämä on todennäköisesti yksi ensimmäisiä salissa käsiteltäviä asioita.
MTV / MIIKKA HUJANEN
Varustamoa edustava Herman Ljungberg on aiemmin todennut kannakseen, ettei toimivaltaa ole.
9.25
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa noin viiden minuutin kuluttua. Eagle S:n varustamoa edustava asianajaja Herman Ljungberg on jo saapunut käräjäoikeuteen, kuten myös laivan kapteeni. Ljungberg ei vielä ennen oikeudenkäynnin alkua juurikaan vastaillut median kysymyksiin, mutta totesi mennessään, työmaalla nähdään.
Kaikkinensa oikeudenkäynnille on varattu kuusi päivää.
Miikka Hujanen työskentelee rikos- ja oikeustoimittajana MTV Uutisten rikostoimituksessa. Hujasen vastuualuetta ovat rikos- ja oikeusaiheisiin liittyvät uutiset. Hujaseen voit olla yhteydessä tämän aihealueen juttuvinkkeihin ja silminnäkijähavaintoihin liittyen. Hujanen ottaa mieluusti myös vastaan ajankohtaisia valokuvia sekä videoita esimerkiksi onnettomuus-, rikos- ja viranomaisoperaatiopaikoilta. YHTEYSTIEDOT: email: miikka.hujanen(a)mtv.fi Whatsapp: 040 722 2367
