MTK ei kannata maataloustukien yhteisrahoitusta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Ajatus EU:n maataloustukien siirtämisestä osittain kansallisesti rahoitettaviksi ei saa kannatusta MTK:ssa. Toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen epäili tänään, että järjestelmä voisi ajan mittaan luoda takaportin kansallisille viranomaisille leikata tukivaroja. EU:n rahoittamien tukien hyvänä puolena Mäkinen piti sitä, että niiden ehdot muuttuvat hitaammin kuin kansallisella tasolla.

    Neuvotteluissa on ollut esillä malli, jossa neljäsosa maatalouden EU-tuista maksettaisiin kansallisista budjeteista. Se tasaisi eroja suurten saajien ja maksajien välillä, mutta saajat, etunenässä Ranska, vastustavat ajatusta. Tarkoitus on ollut, että myös kansallisesti rahoitetun tuen ehdoista päätettäisiin edelleen EU-tasolla. Mäkinen epäili, että periaatteesta livettäisiin ajan mittaan. Neljäsosan kansallinen rahoitus merkitsisi rahallisesti noin 600 miljoonaa markkaa vuodessa.

    Tutkija Tuomas Kuhmonen totesi, että Agenda 2000-paketti voi hyvässä tapauksessa lisätä maatalouden toimintaympäristön vakautta, sillä se lyö EU-tukien ehdot kiinni vuosille 2000-2006. Samalla pitäisi myös saada kansallisesti rahoitettaville maataloustuille yhtä pitkät päätökset, hän huomautti.

    Nykyisten laskelmien mukaan Agenda sisältämät muutokset toisivat suomalaiselle maataloudelle noin 860 miljoonan markan vuotuiset menetykset. Näiden painaminen "siedettävän pieniksi" vaatii Kuhmosen mukaan muun muassa sitä, että Suomi saa kuivatustukea viljalle ja että nurmirehulle maksetaan jatkossakin tukea.
    -Mutta se on nyt politiikkojen käsissä, Kuhmonen sanoi.

    MTK:n Kuhmoselta tilaama tutkimus Suomen maatalouden historiasta ja tulevaisuudesta EU-jäsenyyden jälkeen julkaistiin tänään. EU:n Agenda 2000-paketista neuvotellaan parhaillaan. Siihen sisältyy unionin toiminnan rahoitus ensi kaudella sekä maatalous- ja rakennetukien uudistus. Takarajaksi on asetettu maaliskuun lopulla pidettävä huippukokous, mutta maatalousministerit käyvät oman kädenvääntönsä jo helmikuun lopussa.

    Agenda-uudistuksen päälinjauksia on ollut, että hintoja alennetaan lähemmäksi maailmanmarkkinatasoa, menetyksiä korvataan asteittain alenevalla tuella jota ei suoraan sidota tuotannon määrään ja että ympäristö- ja rakennetukien osuus kasvaa voimakkaasti, Kuhmonen sanoi.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •