"Motivaation lisäksi tarvitaan keinoja ja taitoja toteuttaa motivaatiota" – kaikki tietävät, miten elää terveellisesti, joten miksi se on niin hankalaa?

Miksi liikunta ei innosta? Tässä vastaus alle minuutissa!

"Syö terveesti ja liiku enemmän". Kaikki tietävät, miten elää terveellisesti, joten miksi hyvien valintojen tekeminen on silti niin hankalaa? Dosentti ja terveyspsykologian erikoispsykologi Sanna Sinikallio toivoisi, että liikunta olisi vain osa arkea – ei sen kummempi juttu.

Liiku enemmän, juo vähemmän alkoholia, lopeta tupakointi. Syö terveellisesti suositusten mukaan. Nuku riittävästi.

Moni haaveilee hyvästä terveydestä myös vanhoilla päivillään ja tietää, miten terveyden periaatteessa voisi saavuttaa. "Syö vihanneksia ja nuku kahdeksan tuntia yössä" on monille tuttu vinkki, jota harva kuitenkaan jaksaa noudattaa arjessa. 

Miksi?

– Ihmiset todellakin arvostavat terveyttä sanoissa. Arki on kuitenkin paljon muuta kuin terveyskäyttäytymistä, Sanna Sinikallio kuvaa.

– Emme aina ajattele arjen valinnoissa ja toimissa ensisijaisesti terveyttä. Harva niin tekee jatkuvasti. Käymme töissä, olemme perheen ja läheisten kanssa – nämä ovat ensisijaisia asioita. Terveys nivoutuu siihen, miten sitten nivoutuukaan, mutta se ei ole suurimmalle osalle ensisijainen, ohjaava periaate.

Psykologian soveltamista terveyden edistämiseen

Dosentti ja terveyspsykologian erikoispsykologi Sinikallio on toimittanut Terveyden psykologia -teoksen, jonka kirjoittajat haluavat tarjota lukijalle tiedeperustaisia, teoreettisia ja käytännöllisiä työkaluja terveyden edistämiseen.

Terveyden psykologia on yksinkertaisimmillaan psykologian soveltamista terveyden edistämiseen, siis myös fyysiseen terveyteen.

– Monenlaisia wellness- ja lifestyle-kirjoja julkaistaan paljon, mutta tiedeperustaista, asiantuntijoiden kirjoittamaa koostetta ei ole viime vuosina ole ollut tästä aiheesta tarjolla. Monenlaiset gurut, itseoppineet ja niin sanotusti valaistuneet näitä asioita markkinoivat, mutta halusimme perustella tätä tieteen näkökulmasta, Sinikallio sanoo.

– Yksi mottoni on, että terveyttä ja hyvinvointia voi edistää monin tavoin, mutta siinä on viisasta hyödyntää myös tietoa, jota tieteellinen tutkimus tuottaa.

Suomi lihoo, mutta kenen syy se on?

Useimmat suomalaiset nimeävät terveyden itselleen tärkeäksi arvoksi. Silti otsikot valittelevat, miten kansa lihoo. Kenen syytä se on?

– Se on hyvä kysymys, ja aika olennainen. Toki ihmisellä on yksi vastuu käyttäytymisestään, mutta tavattoman suuri merkitys on ympäristöllä, taloudella, kulttuurilla ja perheeseen liittyvillä tekijöillä. Myös geeneillä ja sattumalla on sijansa. Pelkästään yksilön syyllistäminen ja vastuuttaminen ei johda kovin pitkälle, Sinikallio kuvaa.

– Jos eläisimme yhteiskunnassa aidosti terveys edellä, kaikilla olisi hyviä mahdollisuuksia elää terveellisesti ilman, että se esimerkiksi vaatii kummempia rahallisia panostuksia tai toimenpiteitä.

Elämäntapa, joka tukee hyvinvointia enemmän kuin pahoinvointia

Sinikallio toivoisi, että liikunta olisi vain osa arkea – ei siis sen kummempi juttu.

– En ajattele, että meidän pitäisi olla niin sanotusti fitness-kulttuurin läpitunkemia ja ajatella terveyttä kaikessa. Sehän olisi jotenkin rasittavaa. Ajattelen, että elämäntapa olisi sellainen, että se tukee hyvinvointia enemmän kuin pahoinvointia, hän sanoo.

Silti otsikot kehottavat nimenomaan ihmistä itseään muutokseen: "Sinä olet oman elämäsi herra! Aloita jo tänään, no excuses!" Motivaatiokuvissa kuitenkin unohtuu yleensä se tosiasia, ettei pelkkä motivaatio tai ajatus terveydestä riitä – muutenhan jokainen meistä olisi jo lihaskimppu.

– Motivaation lisäksi tarvitaan keinoja ja taitoja toteuttaa motivaatiota. Tarvitaan resursseja, siis ympäristö ja olosuhteet, jotta mikään muutos käyttäytymisessä tapahtuisi. Kaikkien näiden kolmen pitää täyttyä, jotta mitään muutosta tapahtuu.

Vaikka ihminen olisi miten motivoitunut, se yksinään ei johda mihinkään. Tarvitaan mahdollisuuksia: rahaa, aikaa, liikuntahalleja. Usein arjen kiire ja rahatilanne syövät mahdollisuudet.

– Työelämä imaisee aika paljon ihmisten ajankäytöstä. Jos on univaikeuksia tai unettomuutta, kuten suurella osalla työikäisistä on, ensisijaista olisi yrittää levätä ja palautua, ei ensimmäisenä liikkua, Sinikallio sanoo.

Pitkistä, hyvistä unista tulee hyvä olo. Silti on vaikeaa mennä ajoissa nukkumaan: tv-sarjan viides jakso tuntuu tärkeämmältä kuin 40 minuuttia lisäunta. Sinikallio näkisi univaikeudet jo koko kansan ongelmana.

– Lihavuudesta ja ylipainosta puhutaan kansanterveyden ongelmana, mutta univaikeudet ovat ilman muuta myös mukana tässä yhtälössä. Uniongelmat vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kykyyn toimia. Uni on ehdottoman tärkeää, jos ajatellaan terveysvalintoja, Sinikallio sanoo.

Ruokaostoksilla ei määrää järki, vaan tunne

Järjellä tiedämme, että vihanneksia tulisi syödä puoli kiloa päivässä. Kaupassa valinnat eivät kuitenkaan aina suuntaudu vihannesosastolle, vaan pakastealtaan einesosastoon.

– Se mikä meitä ihmisiä liikuttaa, ei ole järki, vaan erilaiset emotionaaliset tekijät, Sinikallio huomauttaa.

Osaamme suurien aivojemme ansiosta arvottaa asioita ja tehdä valintoja, mutta hetkelliset olotilat vaikuttavat meihin enemmän kuin ehkä haluaisimme myöntää: kun menen kauppaan, minun on nälkä, jolloin ostan enemmän kuin tarvitsisin. Tai kenties olen viettänyt kurjan päivän töissä ja haluan mielihyvää, siis lohtua, herkuista.

– Kauppaympäristössä meille myös luodaan tarpeita: vedellään naruista, asetellaan tuotteet tietyllä tavalla. Puhutaan valinta-arkkitehtuurista, jossa asetellaan aivan tietyllä tavalla valikoimaa, jota meillä nykyään on aivan loputtomasti. Puhutaan lihavuutta ja ylipainoa ruokkivasta ympäristöstä, jossa väistämättä elämme, Sinikallio sanoo.

Myös "järkevässä nykyihmisessä" elää biologinen tarve hamuta energiatiheää ravintoa varastoon. Kaupassa onkin kämmenen ulottuvilla hyllymetreittäin erilaisia mehuja, välipaloja ja naposteltavia, joiden taka-ajatuksena ei yleensä ole terveyden edistäminen.

– Elintarviketeollisuuskin tekee bisnestä ja myy tuotteita, jotka "koukuttavat" ihmisen. En halua demonisoida elintarviketeollisuutta, mutta tuotteet voivat olla esimerkiksi sellaisia, joissa on paljon sokeria ja rasvaa. Niitähän helposti hamuamme, ja niitä on myös tarjolla.

Ihmiselle on myös luontaista haluta säästää energiaa. Aivomme elävät edelleen tavallaan savannilla, missä energiaa täytyy säästää tärkeimpiin asioihin, kuten pedoilta pakenemiseen.

– Sitä ei tule ajatelleeksi, että evoluution meihin virittämät eloonjäämissäikeet kulkevat meissä, vaikka elämme ympäristössä, joka on menneeseen verrattuna aivan erilainen. Syömisen säätely on koetuksella, Sinikallio sanoo.

– Ihminen on hyvin huono esimerkiksi näönvaraisesti arvioimaan syömäänsä ruokamäärää. Voimme syödä suuriakin määriä lyhyessä ajassa, mutta viestintä vastalaukusta aivoihin on hidasta. Ehdimme siis syödä itsemme aika ähkyyn, kun viesti vastalaukusta tulee, että nyt riittäisi

Joku jossakin on aina kuntosalilla

Toinen nykymaailman ongelma on, että joku jossakin on aina kuntosalilla – ja myös kertoo siitä sosiaalisessa mediassa. Jos saliselfien näkee sohvalla maatessaan, uhkana on syyllisyyden aalto.

– Minusta on vähän hämmentävääkin, että miten tällaisen periaatteessa terveellisen ja hyvinvointia tukevan elämän synonyymiksi on tullut kuntosali tai crossfit. Terveellinen elämä voisi olla vain sitä, että on hyötyliikuntaa, jalkeilla oloa arjessa, muutakin kuin älylaitteiden ääressä olemista, Sinikallio kuvaa.

Siinä mielessähän voisi ottaa vuosikymmeniä takapakkia: peruuttaa takaisin aikaan, jona oltiin enemmän fyysisissä töissä ja vähemmän älylaitteiden kanssa.

– Siihen voisin kannustaa: että tehdään asioita ja liikutaan normaalin arjen puitteissa.

Onko salille siis pakko mennä, jos ei huvita? Sinikallio vastaisi "ei".

– Itse ajattelen, että uni ja palautuminen ovat ensisijaisia. Kuukausia jatkuvassa väsymystilassa, jossa elimistö on stressitilassa, tulee hamuttua energiatiheää ruokaa. Haluan liputtaa myös sallivuuden puolesta: on lupa olla väsynyt ja lupa palautua. Ehkä liikunta voisi tapahtua pienin tavoittein. Käy kävelemässä vähän, Sinikallio ehdottaa.

– En näe kuntosalia mitenkään autuaaksi tekevänä, vaan toivoisin, että normaali liikkuminen ja pystyssä oleminen nivoutuisi esimerkiksi työmatkoihin. Että ei tarvitse pukeutua trikoisiin ja lähteä salille, mikä sekin toki on hyvä asia, jos siitä tykkää.

Ihminen ei liiku pelkästään ajattelemalla

Rakkaudestakin sanotaan, että eivät ne sanat, vaan ne teot. Terveeseen elämään pätee sama sääntö.

– Näinhän se on. Ei se ajattelemalla muuksi muutu. Ajatteleminen on hyvä lähtökohta sille, että tunnistaa muutostarpeen. Ihminen ei kuitenkaan ole pelkästään ajattelemalla liikkuva, vaan meitä liikuttavat tunteet, merkitykselliset kokemukset, Sinikallio sanoo.

– Kyllähän pienestäkin liikkumisesta saa hyvää oloa, siis pelkästään siitä, että sitä tuli tehtyä jotakin: tuli käveltyä työmatka, jonka normaalisti menisi autolla. Se on itseään ruokkivaa tekemistä. Fitness-ajatus sopii joillekin, muttei ehkä suurelle kansalle. Voi tehdä muita asioita, niin, että liikunta olisi päivissä sisällä. Se hoituisi siinä samalla, se olisi osa elämää ja olemista. Ei sen kummempaa.

Osittainen lähde: Sanna Sinikallio (toim.): Terveyden psykologia (PS-kustannus)

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja