Monet nuoret ovat opiskelleet jo vuoden etänä – purkautuvatko väsymys ja pahoinvointi ensi syksynä?

Etäopiskelu on heikentänyt toisen asteen opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia, selviää Helsingin kaupungin teettämästä kyselystä. 

Peräti 70 prosenttia vastaajista koki, että etäopiskelu on hidastanut opintojen etenemistä. Yli puolet lukiolaisista vastaajista kertoi kokevansa usein toivottomuuden ja epätoivon tuntemuksia. 

Helsingin kaupungin nuorisotoimen johtaja Mikko Vatkan mukaan tulokset eivät yllätä. 

– On selvää, että nuoret pärjäävät aluksi tässä tilanteessa, mutta koulu on nuorelle paljon muutakin, kuin opiskelua. Sosiaaliset suhteet ovat niin tärkeitä, että on aivan selvää, että tilanne vaikuttaa hyvinvointiin, kun on erossa kavereista, Vatka kommentoi Uutisaamun haastattelussa. 

Husin ylilääkäri ja nuorisopsykiatrian linjajohtaja Laura Häkkisen mukaan etäopiskelu on haastanut erityisesti niitä opiskelijoita, joille oppiminen tuottaa haasteita myös normaaliolosuhteissa. 

– Oppilailla, joilla on oppimishäiriöitä kotona opiskelu on ollut kovaa. Koko perhe on siitä rasittunut. 

Vatkan mukaan epidemia on nostanut esille opiskelijoiden keskuudessa piilevän polarisaation. 

– Ne nuoret, jotka yleensäkin pärjäävät hyvin, pärjäävät tässäkin tilanteessa. Jotka ovat vaikeimmassa tilanteessa, pandemia tekee sen tilanteen entistä vaikeammaksi. 

Häkkisen mukaan etäopiskelu on toisaalta myös hyödyttänyt osaa nuorista.  

– Nuoret, joilla on vaikka autisminkirjon häiriö, aspergerin oireyhtymä tai sosiaalista jännittämistä, kokivat tämän hirveän helpottavana. Mutta toisaalta näimme esimerkiksi syksyllä kesälomien jälkeen, että näiden sosiaalisten jännittäjien oli hirveän vaikea palata kouluun kevään ja kesän jälkeen.  

Helpostusta etäopiskelu saattoi tuoda myös esimerkiksi koulukiusatuille. 

Lue myös: Erityislapsille korona on ollut kova koulu ja etäily liian hankalaa: "Ei siitä ohjeiden vastaanottamisesta tietokoneruudulta mitään tullut"

Lue myös: Korona on vienyt palan nuoruutta – opiskelijat muistelevat iloisia baari-iltoja, mutta toivovat eniten pääsyä kirjastoon: ”Toivottavasti pysytään elossa"

Oppia poikkeusajasta 

Vatkan mukaan poikkeuksellisesta vuodeta täytyy pystyä ammentamaan myös uusia oppeja ja toimintamalleja. Nuorisotyössä on havaittu kuluneen vuoden aikana muun muassa se, että digitaalisin välinein tavoitetaan hiukan eri nuoria, kuin kasvokkain. 

Etävuosi on osoittanut myös sen, ettei kaikkea voi korvata digitaalisin välinein. 

– Opiskelussa on kysymys myös sosiaalisten taitojen oppimisesta. Emme pääse siitä mihinkään, että nuorelle se, että toimitaan osana ryhmää on keskeinen osa sitä oman identiteetin rakentumista.  

Häkkisen mukaan koulumaailmassa voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa niin sanottua hybridimallia, jossa etäopiskelu ja kontaktiopetus yhdistyvät opiskelijan niin halutessaan. 

– Joustoa yksilölliseen oppimiseen. Jollekin voisi sopia esimerkiksi se, että tekee osan opiskelusta etänä. OIisin kuitenkin varovainen sen suhteen, että nuoret jäisivät kokonaan kotiin. Siitä tulee myös omia ongelmia.  

Kriittinen syksy 

Nuorten pahoinvointi näkyy psykiatrian palveluissa vasta viiveellä. Häkkisen mukaan on hankala ennustaa, koska etäopiskeluiden vaikutukset heijastuvat lähetteiden määrään. 

– Olemme nähneet, että nuoret tulevat aika huonossa kunnossa meille. Koulussa kukaan ei ole huomannut, että nuoret oireilevat.  

– Veikkaan ja pelkään, että meillekin tulee läheteryntäys jossakin vaiheessa, mutta sitä ajankohtaa en osaa kyllä ennustaa.  

Vatka pitää ensi syksyä kriittisenä ajankohtana.  

– Toivotaan, että pandemiatilanne etenee niin, että pääsemme silloin aloittamaan kouluvuoden normaalilla tavalla. 

– Olen erityisen huolissani heistä, jotka opiskelevat ensimmäistä vuotta toisen asteen koulutuksessa. Heille ei ole syntynyt niitä kaverisuhteita samalla tavalla. 

Lue myös: Nuorisobarometrissä mittaushistorian voimakkain lasku – erityisesti tyttöjen henkinen hyvinvointi on laskenut