Etäopiskelu näyttää jääneen pysyväksi osaksi korkeakouluopintoja, käy ilmi MTV Uutisten selvityksestä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan monimuoto-opiskelu on yleistynyt kymmenessä vuodessa – lähes olemattomasta, suosituksi opiskelumuodoksi. Kasvua etäopiskelun suhteen on nähtävillä etenkin ammattikorkeakouluissa.
Muutosta selittää muun muassa opiskelijoiden yleistynyt töissä käynti ja 25-vuotiaiden opiskelijoiden määrän lisääntyminen.
OKM kehittää parhaillaan työkaluja, joilla etäopiskelun yleisyyttä Suomessa voisi paremmin mitata.
Suomessa on tällä hetkellä yli 200 amk-tutkintokoulutusta, jotka voi suorittaa täysin etänä.
20–24-vuotiaiden ikäryhmässä etäopiskelun määrä on suorastaan räjähtänyt kymmenessä vuodessa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Korona-aikojen jälkeiset tutkimukset ovat osoittaneet eristäytymisen haitat opiskelijoiden hyvinvoinnille.
OKM on sopinut korkeakoulujen kanssa toimista tilanteen korjaamiseksi.
– Erityisesti nuorten osalta läsnäopetuksella ja yhteisellä viiteryhmällä on merkityksensä opintoihin kiinnittymisen, akateemiseen yhteisöön kasvamisen ja hyvinvoinnin näkökulmista. Sopimuskaudeksi 2025-2028 kaikkien korkeakoulujen kanssa sovittiin, että ne käynnistävät korkeakouluyhteisön hyvinvointia ja oppimista tukevia toimenpiteitä, Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Jonna Korhonen sanoo.
MTV Uutiset selvitti läsnäolokäytäntöjä yhdeksästä eri korkeakoulusta ja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Selvityksen korkeakoulut kuuluvat Suomen suurimpiin opiskelijamäärältään.
Korkeakoulut päättävät linjaukset etäopiskelusta
Sähköpostikyselyyn vastasivat Turun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, XAMK, Lapin yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen Ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Näistä korkeakouluista viidessä ei ole yleistä linjausta läsnäolovaatimuksesta, vaan ne voivat olla esimerkiksi kurssikohtaisia, eli poikkeuksia sääntöön on.
OKM:n mukaan korkeakoulut linjaavat itse, miten paljon läsnäoloa opinnoissa vaaditaan.
Opiskelijoiden hyvinvointiin halutaan panostaa
Korona-ajan jälkeisten tutkimusten mukaan yksin puurtamisella on merkittäviä vaikutuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin ja työelämätaitoihin.
Monet korkeakoulut ovat halunneet puuttua ilmiöön lisäämällä läsnäolovaatimuksia.
Esimerkiksi Turun Ammattikorkeakoulussa on huomattu, että etäopetuksessa opintojaksojen läpäisy jää usein matalammaksi kuin kampuksella toteutettavassa opetuksessa. Tänä syksynä noin 85 prosentin opetuksesta onkin tapahtunut Turussa kampuksella.
Haaga-Heliassa pandemian jälkeen opiskelijoiden osallistuvuus lähiopetukseen romahti – esimerkiksi 40 opiskelijan toteutuksella saattoi olla vain pari ihmistä paikalla. Nyt siellä vaaditaan 50 prosentin läsnäolo opintojaksoilla, joissa on lukujärjestykseen merkittyä opetusta.
Lapin yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ensimmäisten vuosien opinnot tapahtuvat mahdollisimman paljon lähiopetuksena.
– Tähän päädyttiin omilta opiskelijahyvinvoinnin toimijoiltamme, YTHS:ltä ja työelämän edustajilta tulleen suoran viestin pohjalta. Kampusopiskelun palauttaminen nähtiin hyvin tärkeäksi opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ylipäätään opintojen etenemisen näkökulmista, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta viestitetään.
Lähiopetus nähdään tärkeänä yhteisöllisyyden ja työelämävalmiuksien kehittymisen kannalta.
– Korona-ajan jälkeen Lapin yliopistossa on ollut teemana kampukselle paluu, millä on tavoiteltu yhteisöllisyyden lisäämistä ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista, Lapin yliopistosta kerrotaan.
Opiskelijat kaipaavat joustoa
Opiskelijatkin tunnistavat läsnäolon tärkeyden tulevaisuuden työelämätaitojen oppimisen näkökulmasta.
– Kyllä mä uskon, että se saattaa vaikuttaa tiimitaitoihin, jos tekee paljon kotona yksin opiskelua. Ja juuri sellaiseen itseohjautuvuuteen. Toisaalta se on hyväkin, että oppii itsenäistä työskentelyä, mutta se on tärkeää, että on tiimitaitoja, kertoo Metropolia Ammattikorkeakoulun digitaalisen muotoilun opiskelija Marika Meri.
Joustavuutta opintojen toteutukseen kuitenkin kaivataan – elämäntilanteen mukaan.
– Mä sanoisin, että sellainen hybridimalli toimisi hyvin. Pääsisi omassa rauhassa tekemään opittuja asioita, mutta myös olemaan paikan päällä luennoilla, jossa pääsisi verkostoitumaan kavereiden kanssa ja olemaan läsnä paikan päällä, miettii puolestaan Joona Niemi, Motion Graphics -opiskelija Metropolian Ammattikorkeakoulusta.
Samaa mieltä on digitaalista muotoilua opiskeleva Maisa Vihonen, jonka opinnot vaativat runsaasti läsnäoloa.
– Tasapaino on tässäkin kaikki kaikessa. On hyvä, että on läsnäoloa ja etäopiskelua. Vaikka välillä toivoisi, että etäopiskelua olisi enemmän, niin kyllä läsnäolo on itselle sen verran tärkeää ja siinä saa niin paljon kaikkea muutakin samalla. Näkee kavereita, voi käydä syömässä ja jutella kaikesta, Vihonen sanoo.
Laatu ratkaisee
Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävässä Nyyti ry:ssä pidetään tärkeänä sitä, että opiskelijoilla on valittavina erilaisia oppimisen muotoja. Lehtisen mukaan keskeistä on kohtaamisen laatu, tapahtui se sitten etänä tai kasvotusten.
– Hyvin laadukasta kohtaamista voi tapahtua myös etänä, mutta se, että kohdataan livenä, siinä on enemmän epämuodolliselle vuorovaikutukselle paikkoja. Silloin on taas helpompi harjoitella sosiaalisia taitoja, jotka ovat ihan keskeisiä sekä oppimisen kannalta, että yhteisöjen kannalta ja ajatellen tulevaa elämää ja työelämääkin, Nyyti ry:n erityisasiantuntija Sanni Lehtinen sanoo.
Opiskelijoiden terveysjärjestö YTHS suosittelee, että korkeakoulut järjestäisivät pelkästään lähiopetusta ainakin ensimmäisen lukukauden aikana.
Opintojen aloittaminen on nimittäin iso elämänmuutos, jolloin yhteisön ja ympäristön tuki on tärkeää.
Katso alla olevalta videolta lisätietoa aiheesta Viiden jälkeen -ohjelmasta.
