Hallitus ehdottaa merkittävää lisäystä korkeakoulujen aloituspaikkoihin

– Silloin on realistista, että korkeakoulut aloittavat koulutuksen vasta 2027 syksyllä tai alkupuolella, Talvitie sanoi torstaina OKM:n tilaisuudessa.

30 opintopistettä maksutta

Hallitus esittää myös, että ilman korkeakoulupaikkaa yhteishaussa jääville nuorille annettaisiin opintoseteli, jolla voi suorittaa maksuttomasti enintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. 

Opintoseteli olisi voimassa kaksi vuotta toiselta asteelta valmistumisen jälkeen.

Nykyisellään avoimen korkeakoulun opinnot saavat maksaa 45 euroa opintopistettä kohden.

Talvitie näkee, että maksuton väylä kannustaa ja edistää sitä, että nuori voi suuntautua sille alalle, jolle on yhteishaussa yrittänyt päästä. Myöhemmin opintoja voisi hyväksilukea varsinaiseen tutkintoon.

– Näen myös tärkeän arvon sillä, että jos huomaakin ensimmäisen vuoden aikana, että tämä ei olekaan oma ala, niin sitten pystyy hakeutumaan seuraavana keväänä toiselle alalle, Talvitie sanoo.

Hallitus ehdottaa täydennyksessään ensi vuoden talousarvioesitykseen, että kolmivuotiseen opintosetelikokeiluun varattaisiin yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. 

Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ja näihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan vuonna 2026 noin 11 miljoonaa euroa ja vuosina 2026–2028 yhteensä noin 44 miljoonaa euroa.

Hallitus haluaa myös avata oven koko korkeakoulututkinnon suorittamiseen maksullisesti avoimen korkeakoulutuksen opintojen perusteella. Asian valmistelu on aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja uudistus on tarkoitus saada maaliin tämän hallituskauden aikana.

Tarkoituksena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että korkeakouluilla olisi niin halutessaan mahdollisuus tarjota kokonaisia tutkintoja avoimen korkeakoulun kautta.

Vain yksi opiskelupaikka kerrallaan

Aloituspaikoista ja opintosetelistä linjattiin hallituksen kevään riihessä. Hallituksen tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä. 

Talvitie nostaa esiin, että tavoite on vielä kaukana. Vuonna 2024 noin 39 prosentilla 25–34-vuotiaista oli korkeakoulutus.

Tällä hetkellä yleinen työllisyystilanne on heikko, ja myös vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut.

Talvitie kannustaa tulevaisuuttaan pohtivia nuoria ajattelemaan, että myös vaikeassa suhdannetilanteessa omasta osaamisesta ja arjen rytmistä on hyvä pitää kiinni.

– Kyllä se, että kouluttautuu ja hankkii osaamista, on paras tae sekä työllistymiseen että oman elämän tulevaisuuden rakentamiseen.

Hallitus aikoo loppuvuoden aikana antaa esityksen myös yhden opiskelupaikan säännöstä. Opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttäisi, että muista saman tai alemman tason korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista on luovuttava.

Talvitien mukaan vuonna 2023 korkeakouluopinnot aloittaneista noin joka neljännellä oli jo taustallaan valmis korkeakoulututkinto.

– Meidän osaamistasomme ja koulutustasomme eivät nouse sillä, että koulutus vahvasti kasaantuu.

• 11.12.202515:46
  Koulutus

  Hallitus: Yhden opiskeluoikeuden sääntö korkeakouluihin
• 25.11.202505:52
  Koulutus

  Koulutuksen kärkimaa Suomi romahti – näin suoraan koulutustaso näkyy työttömyytenä
• 19.11.202519:34
  Opiskelu

  Etäopiskelun määrä räjähti – tällaiset ovat korkeakoulujen läsnäolovaatimukset nyt
• 28.10.202515:43
  SDP

  SDP:n helsinkiläisvaltuutettu on liioitellut koulutustaan – ”En sano, että minulla on joku roskistutkinto”
• 03.07.202517:22
  Opiskelu

  Vain alle 40 prosenttia sai korkeakoulupaikan toisessa yhteishaussa
• Lataa lisää