Oppimisvajetta esiintyy kaikkialla Suomen kouluissa, ja keskeytyksiä on ollut korona-aikana jopa alakouluissakin. MTV Uutisten rehtorikyselyn perusteella lukuvuosi on ollut peruskouluissa ja lukioissa raskas.
Meneillään oleva lukuvuosi tulee monessa peruskoulussa ja lukiossa jäämään historiaan kauttaaltaan hyvin hankalana vuotena.
MTV Uutiset ja Suomen Rehtorit ry teetti kyselyn peruskoulujen ja lukioiden erikoisesta lukuvuodesta.
Tulokset kertovat koulupudokkaista, oppimisen puutteista ja opettajien lisätyöstä, mutta osoittavat myös yhden tärkeän onnistumisen.
Kyselyyn on vastannut yhteensä 151 rehtoria peruskouluista ja lukioista. Ammatillisten oppilaitosten rehtorit eivät ole Suomen Rehtorit ry:n jäseniä.
Noin neljä viidestä rehtorista arvioi, että oppilaiden tai opiskelijoiden keskuudessa on lukuvuoden aikana syntynyt oppimisvajetta etäopetuksen ja muiden erityisjärjestelyjen takia.
Tieto ei tartu monen lapsen ja nuoren päähän etäopiskelussa halutulla tavalla – ajatus saattaa karkailla ja motivaatio olla hakoteillä.
– Opiskelijat ovat tosi väsyneitä, vuorokausirytmi on sekaisin, motivaatio puuttuu. Tulee kommentteja opiskelijahuoltoryhmään, että ei enää kiinnosta, Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas kuvailee MTV Uutisille.
Erityisen hankalaksi oppimisen puutteet voivat muodostua matematiikan kaltaisissa aineissa, joissa osaamista rakennetaan korostuneesti jo haltuun otettujen taitojen päälle.
Mikäli perusasiat yhtälölaskennasta jäävät oppimatta, myöhemmin on hyvin vaikea hypätä binomikaavojen tai integraalilaskujen kyytiin.
Tämä ei helpota jo valmiiksi kuormittuneiden opettajien tilannetta. Yli puolet rehtoreista arvioi, että oppimisvaje on tuottanut henkilökunnalle erittäin paljon tai melko paljon lisätyötä.
Jotkut "ghostaavat" opiskelun
Huolestuttavin oppilas voi olla sellainen, joka ei ilmaannu paikalle lainkaan.
Yhteensä noin neljännes rehtoreista kertoo koulussaan olevan oppilaita tai opiskelijoita, joiden koulunkäynti on keskeytynyt etäopetuskaudella tämän lukuvuoden aikana.
– Etäopetuksen aikana kaikkein suurin ongelma on niistä opiskelijoista, joihin ei saa enää kontaktia, jotka ikään kuin ghostaavat koko opiskelun, Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen tiivistää.
Kyselyssä ei ole eritelty sitä, kuinka pitkäkestoisia koulunkäynnin keskeytykset ovat olleet.
(artikkeli jatkuu videon jälkeen)
1:55Miksi rehtorikyselyn tulokset ovat erityisen huolestuttavia? Katso Seitsemän uutisten tiivistys aiheesta.
Edes sosiaalitoimi ei aina voi auttaa
Keskeytykset ovat yleisimpiä vanhemmilla oppijoilla, mutta huolestuttavasti ilmiö on hiipinyt myös jopa alakouluikäisiin.
– Tämä hiukan jopa hämmästyttää, että meillä on ongelma, jonka voi sanoa olleen aikaisemmin pelkästään yläkoulun ongelma, Hepokullan alakoulun rehtori Ari Normasto sanoo.
– Tuntuu, että tämä korona-aika on laukaissut sellaisiakin juttuja, jotka ovat olleet ehkä piilossa. On tullut esiin oireita, ehkä perheissäkin, mikä heijastuu kouluun ja kouluun lähtemiseen, Vähä-Heikkilän alakoulun rehtori Taru Pätäri miettii.
Tilanne voi olla koululle hyvin kinkkinen, etenkin, jos lapsen tai nuoren kotijoukot eivät ole kiinnostuneita opintojen etenemisestä.
Huoltajat pitäisi saada vakuutettua siitä, että lapsen tai nuoren etu on koulutukseen osallistuminen, mikäli vain suinkin mahdollista.
– Yhteydenottoja otetaan tietysti kotiin, koitetaan neuvotella huoltajien kanssa. Valitettavasti on tapauksia, että se ei auta. Sitten pyydetään sosiaalitoimelta apua, mutta aina sekään ei auta, Normasto toteaa.
Katkeilun lisäksi opintiet myös venyvät: 49 prosenttia lukiorehtoreista arvioi, että koronatilanne on viivästyttänyt vähintään yhden opiskelijan ylioppilaaksi valmistumista.
Kolmen ja puolen tai neljän vuoden lukio saattaa olla nyt yleisempi vaihtoehto kuin koskaan.
"Huolestuttavaa, muttei yllättävää"
Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas pitää kyselyn tuloksia lukiolaisten osalta huolestuttavina.
– Ovathan nämä tulokset tosi huolestuttavia, mutta eivät kauhean yllättäviä, Uljas pohtii.
– Meille on läpi koko tämän vuoden tullut yhteydenottoja siitä, että etäopetuksessa on hankalaa oppia, ja varsinkin uupumus vaikuttaa siihen, että se tuntuu erityisen hankalalta.
Etäopetuksessa on oltu hyvin vaihtelevasti eri puolilla maata ja erilaisten karanteenipäätösten johdosta.
Nyt tärkeintä olisi Uljaan mielestä se, että kaikki opiskelijat pääsisivät lähiopetukseen heti kun koronatilanne sen sallii.
Myös tukiopetukseen on satsattava.
– Fakta on se, että niin kauan kuin etäopetuksessa ollaan, niin kauan nämä ongelmat vaan jatkavat pahentumista, Uljas toteaa.
Ylioppilaskirjoitukset on kyetty järjestämään
Yksi suuri kauhuskenaario on ilmeisesti onnistuttu ohittamaan: ylioppilaskirjoituksista ei näytä tulleen totaalista koronakaaosta.
Likipitäen kaikki lukioiden rehtorit katsovat kirjoitusten järjestelyjen onnistuneen erittäin tai melko hyvin.
Opiskelijoille tärkeät kokeet on onnistuttu viemään läpi hankalassa koronatilanteessa. Jäljellä on enää saamen äidinkielen koe 7. huhtikuuta.
Emilia Uljaan mukaan kirjoittajien keskinäinen tasa-arvo on herättänyt jonkin verran huolta.
Ovatko pääkaupunkiseudun abiturientit olleet huonommassa asemassa vaikkapa Kainuun abiturientteihin nähden, kun toiset ovat olleet etäopetuksessa pitkään ja toiset lähiopetuksessa koko lukuvuoden?
– Miten se mahdollisesti vaikuttaa kirjoitustuloksiin, kun samoista laudatureista ja eximioista siellä kuitenkin kilpaillaan? Uljas miettii.
