"Elämänhistoriasta ammennetaan selviytymiskeinoja" – Koronapandemia lisäsi ikäihmisten yksinäisyyttä, mutta enemmistö oli tyytyväinen elämäänsä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten (THL) perusteella useimmat ikäihmiset olivat kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä myös poikkeustilan aikana.

Aktiiviset eläkeläiset Sini-Sisko Savolainen, Marja-Terttu Joonas ja Lilja Haraholma kokoontuvat kerran viikossa Tampereen Kyttälän Lähitorille opiskelemaan tabletti-tietokoneen käyttöä. Siskokset Joonas ja Haraholma aloittivat kurssin jo ennen pandemiaa, joka kuitenkin keskeytti opinnot heti kättelyssä. Nyt pitkä odotus on ohi ja kurssi päässyt jälleen vauhtiin. 

Ensimmäisellä tunnilla ehditään käydä läpi monia perusasioita. Ohjaaja Esa Gustafsson Nääsville-yhdistyksestä kertoo myös tiedonhausta puheen avulla, mikä herättää osallistujien kiinnostusta ja kirvoittaa lisäkysymyksiä.

Korona-ajan poikkeusolot alkavat pikkuhiljaa helpottaa, Joonas sanoo.

–  Ottaa kuitenkin aikaa, ennen kuin sitä osaa sopeutua normaaliin elämään ja uskaltaa liikkua vapaasti joka paikkaan. Pieni pelko vaikuttaa vielä takaraivossa.

Hänen mieltään kuitenkin rauhoitti jo ensimmäinen rokote. Savolainen ja Haraholma eivät ole kertomansa mukaan juuri kärsineet pandemiasta, mitä nyt uimahallin ei päässyt. Esimerkiksi käsityöt, koiran seura ja pasianssi ovat tuoneet virkistystä arkeen. Nyt sitä tarjoaa myös tablettikurssi. Haraholma odottaa eniten, että voi lukea laitteellaan lehtiä ja seurata kuunnelmia.

–  Nykyisin kaikki on verkossa. Tärkeintä on päästä terveydenhuollon palveluihin helpommin, ettei tuntisi itseään tyhmäksi ja epäkelvoksi, Savolainen huomauttaa. 

Kontaktit vähenivät

–  Kotona asuvilla iäkkäillä ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on ollut eriäviä kokemuksia korona-ajasta, taustoittaa THL:n erikoistutkija Sini Siltanen.

Kotona asuvista 63 prosentilla yhteydenpito ystäviin ja perheisiin väheni, ja 42 prosentilla yksinäisyys lisääntyi. Kuitenkin vain kolmanneksella toiveikkuus tulevaisuuden suhteen väheni, ja viidesosalla se jopa lisääntyi.

Elämänlaadussa, ruokailutottumuksissa ja alkoholin käytössä ei kotona asuvilla juuri tapahtunut muutoksia. Eniten kielteisiä kokemuksia raportoivat naiset, kaikkein vanhimmat iäkkäät, yksin asuvat ja talousvaikeuksista kärsivät. Tiedot ovat peräisin THL:n FinSote- ja Finger-tutkimuksista.

Kunnissa käynnistetyistä räätälöidyistä tukitoimista huolimatta yksinäisyyden kasvu näkyi myös vanhuspalvelujen asiakkaille osoitetussa Vanko-tutkimuksessa. Siinä kysyttiin koronakokemuksia kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailta.

–  Ympärivuorokautisessa hoidossa siirryttiin laitosmaisempaan suuntaan rajoitusten myötä. Kotihoidossa puolestaan jäätiin enemmän omien kotien vangiksi, kun esimerkiksi päiväkeskukset suljettiin ja myös kotihoito saattoi vähentyä.

Sopeutumiskyky auttaa

Kotihoidon asiakkaista vain yksi viidestä osallistui harrastus- ja virkistystoimintaan, kun hoivakodeissa niihin osallistui kolme viidestä. Kotona asuvista kuitenkin liki 60 prosenttia tapasi läheisiään vähintään kerran viikossa, hoivakodeissa asuvista vain kolmannes.

Puolet kaikista vastanneista ei päässyt ulos liikkumaan tarpeeksi. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä saamiensa palvelujen määrään, mutta reilu viidennes toivoi hoitajilta enemmän aikaa.

Noin 70 prosenttia kaikista vastaajista kertoi olevansa elämäänsä tyytyväinen myös koronan aikana.

–  Se kertoo ikäihmisten sopeutuvuudesta. Monet ovat kokeneet vastoinkäymisiä myös aiemmin ja voivat ammentaa elämänhistoriastaan selviytymiskeinoja. Ikäihmiset ovat myös tottuneet olemaan paljon kotona.

Siltasen mielestä yksinäisyyden ehkäisyyn ja virkistysmahdollisuuksien tarjoamiseen pitäisi kiinnittää huomiota, jos tulee uusia poikkeusaikoja.

Täyseristys voi olla tuhoisaa

Hoivakodeissa asuvien syvästi muistisairaiden ihmisten toimintakyky heikkeni selvästi koronakriisin aikana. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkimushankkeesta Sosiaalisen kuoleman kynnyksellä.

Kokemuksia on kysytty muun muassa asukkaiden läheisiltä, ja tutkijat ovat myös havainnoineet hoivakotien elämää syksystä 2021.

–  Koronataudin lisäksi myös toimet sen torjumiseksi eli sosiaalinen eristys voivat olla jopa tuhoisia hauraimmille vanhuksille, sanoo yliopistotutkija Jari Pirhonen Helsingin yliopistosta.

Omaiset eivät saaneet käydä hoivakodeissa eristyksen aikana. Muutama omainen on kertonut tutkijoille saaneensa yhteydenoton hoivakodista, kun vanhus oli siirretty saattohoitoon. He saivat käydä katsomassa läheistään, jonka jälkeen tämä olikin taas piristynyt.

–  On sietämätön tilanne, jos ihminen joutuu saattohoitoon sosiaalisten kontaktien puutteen takia.

Pirhonen suosittelee hoivakoteja laatimaan poikkeusolojen tapaamissuunnitelmia ja toimintastrategioita, joissa otettaisiin huomioon myös sosiaalisten kontaktien turvaaminen.