Kysely: Sosiaaliala huolissaan omasta ja asiakkaidensa jaksamisesta – "Toimitamme ruokaa ihmisille, jotta he pärjäävät seuraavaan arkipäivään asti"

Sosiaalipalvelujen asiakkaiden hyvinvointi ja asiakasturvallisuus ovat uhattuina koronaepidemian monien vaikutusten vuoksi, selviää Talentian tuoreesta kyselystä. Sosiaalialan asiantuntijat nostavat esille puutteet asiakastyössä ja asiakkaiden oikeusturvan toteutumisessa.

Erittäin moni vastaaja odottaa asiakasmäärien kasvavan entisestään. Silti peräti 90 prosenttia vastaajista raportoi, että työtehtävissä ei ole varauduttu mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin epidemian jälkeen.

Asiat käyvät ilmi ammattijärjestö Talentian sosiaalialan korkeakoulutetuille tehdyssä kyselyssä, johon vastasi noin 1500 ammattilaista.

– Kyselyssä oli kaksi keskeistä tulosta. Työntekijät ovat äärimmäisen huolissaan asiakkaistaan ja työntekijät ovat kuormittuneita. Kolmas tulos on se, että sosiaalipalveluissa on edistytty digitaalisten palvelujen käyttöönotossa korona-kriisin aikana,  toteaa Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.

"Suojavarusteissa ja ohjeistuksissa on puutteita"

"Työturvallisuus on retuperällä."  Näin toteaa eräs vastaaja. Artikkelissa esiintyvät kursivoidut sitaatit ovat poimittuja ammattilaisten antamista vastauksista. 

Etulinjassa olevia työntekijöitä poikkeustilanteessa kuormittavat osin heikosti johdetut työjärjestelyt ja työturvallisuuden ongelmat.

– Omia työsuhteita ei aina koeta turvallisiksi. Suojavarusteissa ja ohjeistuksissa on puutteita. Johdolta kaivataan selkeämpiä ohjeita. Samaan aikaan meille vastanneet esimiehet ovat hyvin kuormittuneita. He tekevät pitkää päivän kellon ympäri turvatakseen palvelujen toiminnan, kertoo Manssila.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suuri huoli asiakkaiden pärjäämisestä

Asiakkaiden pärjääminen koronaepidemian aikana huolestuttaa kolmea neljästä vastaajasta. Selkeä enemmistö kokee epidemian vaikuttaneen asiakkaiden saamaan palveluun yleisesti ja samalla asiakkaiden tarpeiden selvittämisen vaikeutuneen.

Valtaosa myös arvioi asiakkaidensa tarvitsevan enemmän tukea kuin mitä he voivat tarjota.

– Työntekijät ovat huolissaan siitä, että heitä ei aina tavoita. He ovat huolissaan siitä, että asiakkaat eivät aina saa niitä palveluita, jotka heille kuuluvat. Tai ne palvelut, joita asiat käyttävät, on suljettu ja asiakkaat jäävät hyvin yksin, Manssila sanoo. 

“En edes tiedä kunnolla, mitä asiakkailleni kuuluu”

Yksinäisyys kasvava ongelma

Kolme neljästä vastaajasta näkee epidemian aiheuttamien muutosten heikentäneen asiakkaidensa mahdollisuuksia saada apua. 

”Monien asiakasryhmien yksinäisyys sosiaalisessa eristyksessä eristystilanteessa on kasvanut. Tukipalveluita on suljettu, eikä asiakkaat pääse palveluihin, joita he ovat käyttäneet viikoittain aiemmin.”

Huoli asiakkaista heijastuu myös vastaajien näkemyksiin avun tarpeiden ja asiakasmäärän lisääntymisestä koronaepidemian jälkeen: 78 prosenttia arvioi nykyisten asiakkaidensa tarvitsevan silloin enemmän apua.

“Asiointikanavia ja paikkoja supistetaan, ja asiakkaiden on entistä vaikeampaa olla yhteydessä ja saada asioitaan hoidettua”.

"Sosiaalialan korkeakoulutetut kautta linjan arvioivat, että asiakasmäärät tulevat kasvamaan"

Liki kolme neljästä vastaajasta arvioi asiakasmäärien yleisesti kasvavan. Lastensuojelussa ja lapsiperheiden palveluissa noin 80 prosenttia vastaajista ennakoi asiakasmäärän kasvua.

– Sosiaalialan korkeakoulutetut kautta linjan arvioivat, että asiakasmäärät tulevat kasvamaan, Manssila kertoo. 

Tästä huolimatta vain 17 prosenttia vastaajista ilmaisee, että työpaikalla on varauduttu sekä määrällisen että laadullisen asiakastyön kasvaviin tarpeisiin vastaamiseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Etätyössä unohdettu työntekijöiden jaksaminen lähes kokonaan

Varsinaista etätyötä ilmoittaa tekevänsä osittain tai pääsääntöisesti 60 prosenttia vastaajista.  Etätyötä tekevät kokevat sen hyvänä mahdollisuutena monipuolistaa työmenetelmiä ja kohdentaa työaikaa enemmän välittömään asiakastyöhön.

Neljännes kuitenkin kokee, että poikkeusolosuhteiden vaatimat tarpeelliset työvälineet ovat puutteelliset. Monelta työpaikalta puuttuvat etätyöhön tarvittavat välineet kuten kannettavat tietokoneet.

”Työnantajan mukaan asiakastyötä ei pysty toteuttamaan etätyönä, vaikka kaikki kontaktit tapahtuvat toimistolta käsin puhelimitse tai muilla etäyhteyksillä ja tarvittavat työvälineetkin ovat kunnossa.”

Ohjausta etätyön tekemiseen kaivataan: kolmannes vastaajista kokee, ettei ole saanut riittävästi ohjeistusta tietoturvan ja yksityisyyden suojan kysymyksissä.

Etätyössä on vastaajien mielestä unohdettu myös työntekijöiden jaksaminen lähes kokonaan. He kokevat tulleensa unohdetuiksi tehdessään työtä yksin kotona.

”Minkäänlaista tukea siihen, että millaisia sovelluksia yms. voisi hyödyntää asiakastyöhön, ei tullut.”

Etätyön tekemisen osalta vastaajat kokevat, että henkilöstöä ei ole kohdeltu kaikilta osin yhdenvertaisesti. Osa esimiehistä ei vastaajien mukaan tunnista digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia eri työtehtävissä.

Vastaajista 10 prosenttia ilmoittaakin, etteivät he saa tehdä etätöitä.

Silloin kun suurin osa palveluista on digitaalisia, putoaa osa asiakkaista täysin niiden ulkopuolelle

“Koronaepidemia sai aikaan luontevan digiloikkauksen! Olen iloinen siitä, vaikka se varmasti aiheuttaa asiakkaillemme ongelmia. Niiden ylittäminen on jatkossa yksi keskeisimmistä toiminnan kehittämisalueistamme.“ 

Epidemian synnyttämä sosiaalipalveluiden digiloikan koetaan tuovan uusia mahdollisuuksia asiakastyöhön. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden halutaan kuitenkin olevan digitaalisen palvelumuotojen käyttöönoton ohella myös perinteisiä työmuotoja ja niiden kehittämistä. 

Asiakkaiden yhdenvertaisuus digiloikassa huolestuttaa työntekijöitä. Talentian mukaan silloin kun suurin osa palveluista on digitaalisia, putoaa osa asiakkaista täysin niiden ulkopuolelle.

Noin 60 % vastaajista arvioi, ettei heidän asiakkaillaan ole riittäviä teknisiä välineitä ja valmiuksia yhteydenpitoon.

“Tarvitaan yhtä aikaa monimuotoisesti toteutettuja sosiaalipalveluja. Osalle sopivat etäyhteydet, ei kaikille ja kaikkien osalta elävä yhteys, vuorovaikutus, läsnäolo on tärkeä lisä asioiden käsittelyyn.”

Suunnitteilla lomautuksia

Kuormitusta ja huolta asiakkaista lisäävät myös monissa työpaikoissa suunnitellut lomautukset. Noin kolmannes vastanneiden työantajista niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla on aloittamassa tai aloittanut YT-neuvottelut lomautuksista.

– Jos lomautukset kohdentuvat sosiaalialan ammattihenkilöstöön, niin silloin he, jotka ovat töissä, tekevät entistä enemmän työtä.

Hieman yli puolet vastaajista toteaa epidemian myös vaikeuttaneen työskentelyä ammattieettisesti kestävällä tavalla.

4:19

Helsingin sosiaalipäivystyksessä yhteydenottoja aiempaa selvästi enemmän

Miia Niskakoski vastaa totutusti puhelimeen Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksessä Hakaniemen konttorissa. Niskakoski on yksi päivystyksen kuudestatoista työntekijästä.

Samoissa tiloissa toimii kriisipäivystys. Päivystystä tehdään kolmessa vuorossa, päivin ja öin. 

Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen ovat kasvaneet viidenneksellä koronan myötä. Maaliskuu-huhtikuun osalta tämä tarkoittaa noin 500 yhteydenottoa edellisvuotta enemmän. 

"Toimitamme ruokaa ihmisille, jotta he pärjäävät seuraavaan arkipäivään asti"

Nyt apua tarvitaan erityisesti ruoka-avussa ja karanteenimajoitusten järjestämisessä.

– Aika paljon ollaan kuljetettu kriisiruokaa. Useimmiten se johtuu siitä, että ihminen ei itse voi mennä kauppaan tai ei ole rauhaa ja kauppapalvelut ovat olleet niin kuormittuneita, että vaikka sieltä onkin onnistunut tilaamaan ruokaa, niin on saattanut mennä viikko tai kaksi, kun se toimitus on oikeasti mahdollinen. Joten me olemme sitten toimittaneet ruokaa ihmisille jotta, he pärjäävät seuraavaan arkipäivään asti. 

Kasvun uskotaan jatkuvan.

– Monessa perheessä on tällä hetkellä aika vaikea tilanne ja sitten kun yhteiskunta käynnistyy, myös ne asiat tulevat näkyviksi. Uskon, että meillä saattaa olla kesällä tai syksyllä paljon enemmän yhteydenottoja, arvioi Niskakoski.

"Meillä on ollut sellaisia vuoroja, joissa puhelimet soivat koko ajan"

Kriisin alun eskaloitumisen jälkeen tilanne on tasaantunut. Tämä johtuu paljolti siitä, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala on alusta asti tiivisti lähtenyt kehittämään palveluita myös virka-ajan ulkopuolella. Työvuorot eivät ole keskenään samanlaisia.

– Meillä on ollut sellaisia vuoroja, joissa puhelimet soivat koko ajan. Tulee yhteydenottoja viranomaisilta, asiakkailta ja samaan aikaan hätäkeskukselta. Lisäksi lähdetään käymään ehkä kotikäynnillä.

– Välillä on todella rauhallista ja hiljaista. Keskimäärin on noin 10-15 työtehtävää per työntekijä per työvuoro. Jotkut ovat lyhyitä puheluita, jotkut pidempiä. Jotkut työtehtävät vaativat enemmän selvittelyä ja kotikäynnin, Niskakoski toteaa.

Muistisairaiden tila arveluttaa

Helsinki Apu on vaikuttanut siihen, että ikäihmisistä ei ole tullut niin paljon yhteydenottoja sosiaali- ja kriisipäivystykseen kuin olisi voinut olettaa. Vanhukset ovat myös Niskakosken huolenaiheita. 

– Erityisesti muistisairaiden omaiset ovat tosi hätääntyneitä ja huolissaan, koska muistisairaudet eivät samalla kykene ymmärtämään tai muistamaan näitä rajoituksia, Niskakoski arvioi. 

Jäikö So jälleen Te:n varjoon?

"Sosiaali- ja terveyspalveluissa sosiaali jälleen kerran unohdettu.”

Palataan takaisin Talentian kyselyyn. Miten ammattijärjestössä koetaan sosiaalisektorin asema julkisessa keskustelussa korona-kriisin aikana?

– Sosiaalihuollon toteuttamiseen on kiinnitetty julkisessa keskustelussa tähän mennessä hyvin vähän huomiota. Se on yksi syy, miksi halusimme tuoda jäsenten ääniä laajasti tietoon, että mitä sosiaalipalveluissa tapahtuu, Manssila toteaa. 

Mikä Niskakoskea auttaa jaksamaan tällaisena aikana?

– Se, että kesä tulee. Ja alkaa tuntua siltä, että tämä ensimmäinen korona-aalto alkaa olemaan joten kuten hallinnassa.