Anniina Kärkkäisellä on ollut Tampereesta hyvä kuva lapsuudesta ja Pikku Kakkosen katsomisesta asti. Muutama vuosi sitten hän vihdoin muutti unelmiensa kaupunkiin. Kysyimme kahdelta erilaiselta tamperelaiselta, mikä tekee kaupungista toimivan.
Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Kaikki MTV:n Vaaliauton lähetykset löydät täältä.
Kärkkäinen ei ole yksin. Tampereen väkiluku on kasvanut 2000-luvulla kymmenillätuhansilla asukkailla, mikä on tarkoittanut paljon uusia asuntoja ja liikenneyhteyksien kehittämistä.
Uusin tulokas on ratikka, josta käydyt kiivaat valtuustokeskustelut nousivat nettihitiksi. Kärkkäinen oli ajatellut muuttavansa Tampereelle jo kymmenen vuotta aiemmin. Silti hän jämähti Jyväskylään, jossa seinät tulivat vastaan.
Ison ja pienen hyvät puolet
Kärkkäisen mielestä Tampereessa yhdistyvät pienen ja ison kaupungin parhaat puolet. Yhtäältä keskustassa on kävelymatka kaikkialle, toisaalta Tampere on oikea, urbaani kaupunki.
– Jyväskylä on kuitenkin pikkukaupunki verrattuna Tampereeseen. Raja menee siinä, että ei tunnista ihan jokaista vastaantulijaa, 33-vuotias Kärkkäinen sanoo.
Yrittäjänä työskentelevä Kärkkäinen on löytänyt kotinsa Kyttälän kortteleista. Hän puhuu kehuen Tuomiokirkonkadun kivijalkakauppojen yrittäjien yhteisöllisyydestä. Yhtä köyttä vedetään tekemättä siitä isoa numeroa.
– Täällä on eteenpäin menemisen fiilis, mitä rakastan Tampereessa.
Hänen silmäänsä vaikuttaa siltä, että melkein kaikki tamperelaiset viihtyvät kaupungissa.
– Olen yrittänyt selvittää viiden vuoden ajan, mistä se tulee, Kärkkäinen kertoo.
Moni tahtoisi Tampereelle
Kärkkäinen on aktiivinen kaupunkilainen. Hän on mukana Urbaani Tampere -yhdistyksessä ja ylläpitäjänä Facebookin Lisää kaupunkia Tampereelle -ryhmässä. Hän pitää siitä, kuinka ennakkoluulottomasti kaupunkia rakennetaan.
– Haluan vaalia ja kehittää kaupunkia urbaanimpaan suuntaan.
Muualla asuvat kaverit ovat kateellisia Kärkkäiselle. Monet tutut tulevat esimerkiksi kotimaisten asusteiden perässä vaateostoksille Helsingin sijaan Tampereelle.
Edellisessä työpaikassa oli harjoittelijana nuori nainen, joka oli kotoisin Helsingistä. Kärkkäinen muistaa keskustelun, joka tiivisti Tampereen hengen.
– Hän kertoi, että ei aio palata enää Helsinkiin, koska Tampereella saa talvella pyöräillä toppahousut jalassa, eikä kukaan katso nolosti.
Arkkitehti tiivistää kaupungin erityisyyden
Jalo Virkki tietää, mikä Tampereella toimii ja mikä ei. Virkki jäi kaksi vuotta sitten eläkkeelle Tampereen kaupunkikuva-arkkitehdin virasta.
Tampere ehti muuttua roimasti 21 vuoden aikana, joina Virkki oli sitä kehittämässä. Kaupunki on laajentunut ja samaan aikaan tiivistynyt, kun uusia asukkaita on virrannut Pirkanmaalle.
Kaupunkikuva-arkkitehtina Virkki oli hiomassa sitä, minkälaisia rakennuksia Tampereelle rakennetaan. Toimivuus on tärkeintä, mutta hyvännäköistäkin pitää olla.
Rakennushankkeiden koko on kasvanut: Ratinan kauppakeskus, kansiareena, pysäköintiluolat ja tunnelit sekä tietenkin raitiotiet. Kaupunki on noussut ylöspäin.
– Tornihotelli ja Areena-hankkeen tornit poistivat korkean rakentamisen vastustuksen Tampereella, Virkki kertoo.
Ratikka on alettu hyväksyä
Kaupunkikuva on yksi kaupungin vetovoimaisuuden avaintekijöistä. Julkisten kaupunkitilojen laatu on Virkin mukaan parantunut. Esimerkiksi Laukonsillan korkealaatuinen arkkitehtuuri tekee koskimaisemasta miellyttävämmän.
Kaupunkikuvan uusin ja radikaalein muutos eli raitiovaunu alkaa olla valmis. Virkki ei aluksi kannattanut hanketta käytännöllisistä syistä, sillä hän ei pidä liittymäliikenteen lisäämisestä.
Kanta muuttui, koska raitiotielinja muuttaa kaupunkikuvaa voimakkaasti kaduilla ja ympäröivissä kortteleissa myönteiseen suuntaan.
– Hämeenkatukin uudistui ja sen epätasainen katukiveys saatiin vihdoin kadulta pois.
Katso kaikki MTV:n Vaaliauton lähetykset ja sisällöt täältä!