Suomen vetovoimaisimmalla kunnalla on jo suurkaupungin ongelmat – tältä elämä maistuu Tampereella! | MTV Uutiset
Suomen vetovoimaisimmalla kunnalla on jo suurkaupungin ongelmat – tältä elämä maistuu Tampereella!
All Over Press
Julkaistu 24.05.2021 06:14
Jarno Miettinen
jarno.miettinen@mtv.fi
Tampere on vuodesta toiseen Suomen vetovoimaisin kunta muuttovoitolla mitattuna. Paikkakunnalla on suurkaupungiksi kasvamiseen liittyviä ongelmia, mutta asiantuntijan mukaan Tampere on ottanut vetovoimatekijöistään kaiken irti.
Juttu on osa MTV Uutisten kuntakierrosta. Vaaliauto kiertää Suomea ja nostaa esiin kuntien puheenaiheita suorissa lähetyksissä kello 14.30 alkaen. Katso kiertoaikataulu täältä.
Pirkanmaan pääkaupungissa Tampereella oli vuodenvaihteessa reilut 241 000 asukasta. Keskustaajamassa, joka ulottuu naapurikuntien keskustoihin asti on reilut 340 000 asukasta.
Asiantuntija Rasmus Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä luettelee Tampereen muuttovoiton tärkeimmät syyt: hyvä sijainti, hyvät koulutus- ja työllistymismahdollisuudet ja hyvä kaupunkiseudun yhteistyö.
Tampereen suosioon vaikuttaa eittämättä sen sijainti. Kaupunkiin on helppo päästä suuresta osasta Suomea mukaan luettuna monet muut suuret kaupunkikeskukset.
– Tampere on pääkaupunkiseudun kuntien ohella ainoa kunta Suomessa, joka houkuttelee muuttajia ihan joka puolelta maata. Tampere on monesta maakunnasta katsottuna läheisin suuri kaupunki. Esimerkiksi Turku houkuttelee muuttajia enimmäkseen omilta lähialueiltaan, Aro kertoo.
Koulutus vetää erityisesti nuoria
Aron mielestä Tampereen suurin vetovoimatekijä on hyvät koulutusmahdollisuudet. Tampereella on Suomen toiseksi suurin yliopisto, joka perustettiin Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyessä vuonna 2019.
Opiskelijoita yliopistossa on reilut 20 000. Tämän lisäksi kaupungissa on kaksi ammattikorkeakoulua ja suuri määrä muita oppilaitoksia.
– Tärkein tekijä on Tampereen erittäin hyvä koulutustarjonta, joka vetää kaupunkiin eritysesti nuoria. Tämän lisäksi Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa varsin kattavat työssäkäyntimahdollisuudet. Tätä vain korostavat hyvät ja helpot kulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle.
Suurin osa Tampereelle muuttajista on nuoria aikuisia, useimmiten 20–25-vuotiaita.
Tampere menettää työssäkäyviä
Vaikka Tampere kasvaa nopeasti, se myös menettää työssäkäyvää väestöä. Aron mukaan poismuutto suuntautuu usein Tampereen naapurikuntiin, sillä omistusasunnot tai pientalot ovat usein niissä Tamperetta halvempia.
– Sellaiset työssäkäyvät, jotka suunnittelevat omistusasunnon hankkimista, katsovat usein niitä myös naapurikuntien tarjonnan. Esimerkiksi Nokia sai viime vuonna huomattavia muuttovoittoja Tampereen kaupungista, Aro sanoo.
Trendi on tosin viime vuosina Aron mukaan ollut kääntymässä.
Kasvua on ruokkinut Aron mukaan myös onnistunut yhteistyö Tampereen ja sen naapurikuntien välillä. Tampereen lisäksi seudun muut kunnat ovat saaneet osansa kasvun hyvistä puolista, eikä alueella oli ollut samantapaista kyräilyä, kuin mitä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä on kenties joskus nähty muualla.
– En tietysti tiedä, mitä kabineteissa suljettujen ovien takana sanotaan, mutta Tampereen kaupunkiseutu on ehkä kaikista seuduista parhaiten Suomessa onnistunut tekemään yhteistyötä, asettamaan yhteisiä tavoitteita ja hahmottamaan asian siten, että tämä tilanne on kaikkien kuntien etu.
Kunnianhimoisia rakennushankkeita
Viime vuosina Tampere on tullut tunnetuksi kunnianhimoisista rakennushankkeistaan. Raitiotie ja uusi monitoimiareena valmistuvat myöhemmin tänä vuonna, lähes kaksi ja puoli kilometriä pitkä keskustan ohittava Rantaväylän tunneli puolestaan valmistui ennätysajassa loppuvuodesta 2016.
Tätä ennen yli vuosisadan ajan kaupunki oli tunnettu laajasta savupiipputeollisuudestaan. Vesivoimaa tarjonneen Tammerkosken ympärille perustettiin useita tehtaita, jotka tuottavat lähestulkoon kaikkea tekstiileistä teräkseen.
Teollisuuden rakennemuutoksen alettua 1970–1980-luvuilla myös Tampere kärsi monien muiden teollisuuskaupunkien tapaan sen mukanaan tuomista ongelmista, muun muassa korkeasta työttömyydestä, joka kohosi 1990-luvun alussa hetkeksi pitkälti yli 20 prosenttiin.
Tampereen etuna muihin kärsineisiin teollisuuspaikkakuntiin oli kuitenkin jo tuolloin koko ja korkeakoulutustarjonta. Se mahdollisti siirtymän jälkiteolliseen yhteiskuntaan.
– Toisin on vaikka Porin ja Kouvolan tapaisissa kaupungeissa, jotka ovat kyllä kohtuullisen isoja, mutta niiltä puuttuvat tämän kokoluokan korkeakoulutustoiminta ja yhtä hyvät yhteydet.
Tampereen työvoimarakenne onkin muuttunut merkittävästi vuosikymmenten saatossa. Nykyään enemmän kuin seitsemän kymmenestä työpaikasta on palvelualoilla.
Kaupungissa toimii myös korkean teknologian yrityksiä kuten Nokia Networks. Perinteistäkin teollisuutta on Tampereella yhä, esimerkiksi ydinkeskustassa sijaitsevan Metsä Boardin Tako-kartonkitehtaan muodossa.
Tampereella on yhä korkea työttömyys
Kaupungin kasvu tuo mukanaan myös varjopuolia. Esimerkiksi työttömyys on pysynyt korkealla.
Kaupungin työttömyysaste on maalikuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 14,2 prosenttia eli selvästi Pirkanmaan korkein ja myös korkeampi kuin koko maan työttömyysaste. Se oli ministeriön mukaan oli maaliskuussa 12,6.
Aron mukaan kyseessä on ilmiö, joka näkyy muuallakin suurissa kaupungeissa. Maakuntien keskuskaupungeissa on useimmiten ympäröivää maakuntaa korkeampi työttömyys.
Syitä on monia. Korona näkyy työllisyysasteessa, mutta osa kaupunkiin tulevista nuorista muuttajista jää vaille työtä.
– .Kaikki kaupunkiin tulevat nuoret eivät mitenkään voi työllistyä rajallisille työmarkkinoille. Lisäksi suuret kaupungit tarjoavat myös sellaisia asumisratkaisuja, jotka ovat saavutettavissa myös työttömille, kuten halpoja vuokra-asuntoja. Naapurikunnissa, esimerkiksi Kangasalla tai Ylöjärvellä suurin osa asunnoista on omistusasuntoja.
Toisaalta läheskään kaikki Tampereelle muuttavat eivät ole opiskelijoita tai työttömiä. Kaupunkiin muutetaan myös töihin.
– Tampereelle muuttaa myös vastavalmistuneita toisista yliopistokaupungeista, esimerkiksi Jyväskylästä ja Oulusta.
Kasvu jatkuu, asuinalueiden erityminen uhkaa
Viime vuonna julkaistun väestöennusteen mukaan Tampereen kasvu tulee jatkumaan. 300 000 asukkaan raja mennee rikki vuoden 2035 tietämillä. Myös kasvun mukanaan tuomat haasteet jatkuvat.
8:09Mika Tommola raportoi Tampereen ratikan ensiesittelystä 2019.
Tampereen muut väestölliset ongelmat ovat samanlaisia kuin muuallakin Suomessa. Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Vaarana on alueiden eriarvoistuminen.
– Suurissa kaupungeissa on viimeisen vuosikymmenen aikana aika paljon eriytyneet kaupunkien sisäiset erot. Niissä on ollut havaittavissa huono-osaisuuden keskittymistä tietyille alueille.
Aron mukaan tilanne on Tampereella toistaiseksi hyvä.
– Eriytymiskehitys on Helsingissä ja Turussa haastavampi kuin Tampereella. Osin tätä varmasti selittää muuton rakenne. Helsinkiin ja Turkuun muuttaa enemmän maahanmuuttajia kuin Tampereelle ja osassa maahanmuuttajaryhmiä työttömyys on korostuneempi kuin toisissa.
Tampereen tulevaisuuden keskeiseksi tekijäksi Aro nostaa sen, miten kaupunki onnistuu pitämään vastavalmistuneet asukkainaan ja tarjoamaan heille työpaikkoja.
Myös mielikuvat ratkaisevat
Aro nostaa esiin myös vähemmän konkreettisia selittäviä tekijöitä Tampereen suosioon. Hänen mukaansa Tampereella on hyvä imago. Moni on käynyt kaupungissa ja muodostanut siitä käsityksen.
– Nämä mielikuvat ovat tärkeitä. Niillä on vaikutusta silloin kun ihminen pohtii, mihin muuttaisi opiskelemaan tai mistä hakisi töitä.
Aron mukaan Tampere on tehnyt jotakin oikein.
– Ei riitä, että vetovoimatekijät ovat olemassa. Niitä täytyy osata hyödyntää.
TAMPERE
Asukkaita viime vuoden lopussa 241 391
Suurin puolue kuntavaaleissa 2017: SDP 22,1 %
Äänestysaktiivisuus viime kuntavaaleissa: 59,3 %
Työttömyys työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun lopussa 14,2%
Suora lähetys Tampereelta nähdään iltapäivän uutislähetyksessä kello 14.30 alkaen. Lähetystä voi katsoa MTV3-kanavalta, MTV Uutisten verkkosivuilta tai osoitteesta mtv.fi.
