Itä-Suomessa odotetaan, että Venäjä-pakotteiden vuoksi romahtaneet liiketoimintaedellytykset korvataan valtion ja EU:n erityistoimilla.
Itärajan sulkeutuminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme vuotta sitten oli raju isku Itä-Suomelle. Kauppa, teollisuus ja matkailu kärsivät yhteensä satojen miljoonien eurojen pudotukset liikevaihdoissa. Yritysten oli pakko etsiä uusia korvaavia markkinoita.
MTV Uutiset kertoo alue- ja kuntavaalien lähestyessä haasteista ja mahdollisuuksista, joita eri puolilla Suomea koetaan.
Juttujen tekijät ovat perehtyneet itselleen tutun alueen tilanteeseen ja kertovat paikallisten kautta siitä, mikä jää muualta katsottuna usein piiloon. Jaksot julkaistaan joka arkiaamu tällä viikolla. Katso Keimo Lehtiniemen raportti Itä-Suomesta yläpuolella olevalta videolta. Muut jaksot:
24.3. Pulassa olevat turistit uuvuttavat terveydenhuollon Lapissa – kuka maksaa laskun?
26.3. Yksi suomalaiskunta häikäisee – mikä on Suomen onnellisimman paikan salaisuus?
26.3. Veikon kotikunnan tilanne on synkkä: "Täällä ei oo oikein mittään"
28.3. Pieni Heinola painii suuren ongelman kanssa – vihdoin tuli ilouutinen
Valtio käynnisti Itä-Suomi-ohjelman valmistelun, mutta siitä tuli kuitenkin paha pettymys.
– Itä-Suomi-ohjelmassahan on oikeat asiat, mutta sieltä puuttuu rahoitus, vastuutahot ja aikataulutus. Asiat siellä sinällään ovat oikein, murjaisee Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Valtion rahapula ei ainakaan helpota itäisen Suomen tilannetta.
– Nyt on kovat paineet puoliväliriihessä, että ainakin niille kaikista tärkeimmille asioille pitää rahoitus sieltä löytyä. Minulla on vahva usko siihen, että energiaverkon osalta sieltä tulee ratkaisuja.
Itä-Suomi-ohjelma ei vielä näy arkielämässä, mutta EU-rahoitusvälineistä on apua myös itärajan pinnassa.
Esimerkiksi Kiteen kaupunki rakentaa uutta bioterminaalialuetta ja sai siihen mittavan tuen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahoituksella. Sen tarkoitus on kompensoida alueella tapahtuvaa turpeentuotannon alasajoa.
Sähkön siirtoverkko kynnyskysymys
Energia on jo Itä-Suomessa niukkuustuote, ainakin sähköenergia. Turvallisuussyistä Puolustusvoimat ei innostu laajamittaisesta tuulivoiman rakentamisesta.
Nyt katse on siirtynyt aurinkovoimaan. Ainutlaatuinen maakunnallinen selvitys löysi pelkästään Pohjois-Karjalasta kymmeniä yli sadan hehtaarin aurinkovoima-alueita.
Seuraava haaste on siirtoverkon rajallisuus. Fingridin investoinnit tuntuvat kiertävän Itä-Suomea.
Yhtiön mukaan jämerämpää siirtoverkkoa voidaan rakentaa vasta sitten, kun siihen liitettävästä uudesta tuotannosta on varmuutta. Toistakymmentä aurinkovoimalaa on suunnitteluvaiheessa.
– Tällä hetkellä verkkoon olisi mahdollisuuksia kytkeä vain kahdeksan niistä. Vahva rajoite ympäri maakuntaa on verkon vuoksi. Verkkoinvestointeja siis tarvitaan, maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen huomauttaa.
Finavialle kovaa kritiikkiä
Saavutettavuus on Itä-Suomen keskeinen haaste. Saimaan kanava meni kiinni Venäjä-pakotteiden mukana, vienti lopahti ja jäljelle jäi vain Saimaan sisävesiliikenne. Se aiheutti yrityksille myös isoja tappioita.
Rautatieliikenne kärsii paino- ja nopeusrajoituksista, jatkuvista häiriöistä ja yövuoron puutteesta. Isot tieverkkoinvestoinnit ovat harvassa, vaikka huoltovarmuutta korostetaan juhlapuheissa.
Lentoliikenteen kanssa on tuskailtu jo vuosia. Kauppakamarin selvitys kertoo lentovuorojen välttämättömyydestä.
– Tästä (Joensuun) lentokentästä on riippuvainen 5400 työpaikkaa. Se tarkoittaa liikevaihdossa noin 1,8 miljardia euroa, Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa.
Toivasen mukaan isoja investointeja on jäänyt alueelle tulematta, kun lentovuorojen epävarmuustekijät ovat olleet matkan varrella merkittäviä.
Joensuun ja viiden muun maakuntakentän liikenne jatkuu valtion tuella vielä noin vuoden. Sen jälkeen Finavia haluaisi lakkauttaa tuen kokonaan. Kauppakamari on eri mieltä. Perusteet löytyvät Finavian taseesta.
– Sehän riittäisi näillä tappioilla mitä se tekee, niin 13 vuodeksi ja silti olisi vielä plussalla tase.
Itä-Suomessa Finavian taloushuolien juurisyynä pidetään Helsinki-Vantaan rakentamista.
– Ylisuuret investoinnit siellä. Sieltä ne löytyvät ne perisyyt, ei näistä paikalliskentistä, Toivanen alleviivaa.
Vakuusehdot kovempia kuin lännessä
Useilta aloilta on viestitty, että yrityksillä on haasteita saada rahoitusta investointeihin. Tämä on koettu myös maataloudessa.
– Ne liittyvät pankkirahoitukseen. ELY:stä saadaan julkisen puolen rahoitus aika hyvin kuntoon tällä hetkellä, mutta oikeastaan kaikilla pankeilla on liian tiukat suitset Euroopan keskuspankin päästä, harmittelee MTK-Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Itä-Suomessa kärvistellään myös kovien vakuusehtojen kanssa.
– Siinä on selvää siirtymää, kun tullaan lännestä itään. Täällä on tiukemmat vakuusehdot kuin lännessä, Rouvinen tuskailee.
Sama ilmiö näkyy myös maakuntajohtaja Hirvosen työpöydällä.
– Vakuuspolitiikka tulee esille lähes päivittäin minullekin tulevissa yhteydenotoissa. Sen takia me esitimme itäisen Suomen ohjelmaan tänne tätä erillistä vakuuspolitiikkaa juuri yrityksille ja maatiloille juuri tästä syystä.
Kaikkein hämmentävintä ovat kuiskeet erityisestä Itä-Suomi-riskistä, joka tulee esille rahoitusneuvotteluissa.
MTV Uutisille on kerrottu, että lainaneuvotteluissa rahoittaja on vaatinut korotettuja vakuuksia siltä varalta, että tila menisi konkurssiin. Kun tiloja on harvassa, ostajia on myös vähemmän ja tilan realisointi vaikeampaa.
Peruste tuntuu erikoiselta, kun samaan aikaan esimerkiksi Valio tekee Joensuun meijeriin ison investoinnin ja viestii sillä uskovansa alueen maatalouteen.
Tyhjät alueet huolena
Itä-Suomi-ohjelman keskeisimpiä työkaluja olisi erityistalousalue.
– Erityistalousalueessa on ollut vähän huono kaiku jo kauan. Sehän tarkoittaa täällä sitä, että meillä on jokin erityinen haitta, tämä itäraja tällä hetkellä. Meille pitäisi tulla jotakin erityistä kuten vaikkapa verokokeiluja tai suurempaa vakuusmenettelyä yrityksille. Esimerkiksi jokin pilotti, maakuntajohtaja Hirvonen muotoilee.
Kauppakamarin Toivanen huomauttaa, että erityskohtelua on unionin alueella nähty ennenkin.
– Ranska sai mittavat brexit-korvaukset, kun britit irtaantuivat unionista. Samanlainen malli olisi täysin perusteltu nyt EU:n itärajalla Suomelle, Baltian maille ja Puolalle.
Markus Hirvonen pohtii, että minkä tahansa Itä-Suomen osan jääminen tyhjäksi ja ilman kehittymistä on aito uhka.
– Donbas on (Ukrainassa) hyvä esimerkki mitä voi tapahtua, jos alue on tyhjä. Se on helppo vallata, Toivanen toteaa sarkastisesti.
Kauppakamarit kiistelivät
Neljä kauppakamaria tyrmäsi erityistalousalueen syrjivänä ja alueiden välistä kilpailua vääristävänä. Kauppakamarit ehdottivat, että itärajan haitat korvattaisiin siirtämällä sinne valtion työpaikkoja. Idässä se koettiin enemmänkin loukkauksena.
– Siitä puhuttiin meidän toimitusjohtajapalaverissa. Onneksi pyysivät anteeksi sitä typerää lausuntoa nämä kollegat. He eivät tiedä tilannetta, että tässä on tietysti menetetty se 160 miljoonaa euroa ja noin 1600 työpaikkaa, kauppakamarin Antti Toivanen huomauttaa.
Entä yleinen ilmapiiri, minkälainen se on Itä-Suomessa?
– Nyt odotellaan niitä valtiovallan ja Euroopan Unionin päätöksiä, joita tänne on luvattu. Mutta tuhkaa täällä ei vielä olla ripottelemassa alueen päälle, maakuntajohtaja Markus Hirvonen lupaa.
– Tässä pyritään pelaamaan vastapalloon. Keskustelut ovat täällä ihan käytännön tasolla, ja Venäjä-asia on huomattavasti pienemmässä roolissa, Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen luonnehtii.
Maataloussektorilla varoitetaan, että kysymys on myös huoltovarmuudesta.
– Tässä on keskusteltu niin Huoltovarmuuskeskuksen kuin myös Puolustusvoimien kanssa, että tämä ruokaketju pitää säilyä koko Suomessa. Se on osa huoltovarmuutta, ja tähän pitää löytyä nyt ne ratkaisut, korostaa toiminnanjohtaja Rouvinen.
Korjaus kello 8.57: Videolla Hirvosen etunimi oli virheellisesti Markku, hänen oikea nimensä on Markus Hirvonen.