Miten käy pikkukylien? Vapaapalokuntalaisia entistä vähemmän

Vapaapalokuntatoiminta ei kiinnosta suomalaisia enää entiseen tapaan. Vapaaehtoisten määrä on vähentynyt viime vuosina niin nopeasti, että Suomen pelastusalan keskusjärjestössä ollaan jo huolissaan maakuntien turvallisuudesta.

Sopimuspalokuntien määrä on vähentynyt 3 viime vuoden aikana 23 palokuntayhteisöllä. Suomen sopimuspalokuntien liiton selvityksen mukaan hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä on vähentynyt puolestaan 1 200 ihmisellä.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEK:in palokuntajohtaja Petri Jaatinen pitää trendiä huolestuttavana. Hän pelkää, että tulevaisuudessa ei ole enää tarpeeksi väkeä huolehtimaan kaikkien kylien ja kotien turvallisuudesta vapaaehtoisesti.

– Kun maan joka kolkkaan ulottuva ja kaikkia kansalaisia lähellä oleva paloasemaverkosto harvenee, pelastustoimen operatiiviset palvelut saattavat olla vaarassa.

Vapaaehtoiset osallistuvat pelastustehtäviin päivittäin

Kiinnostus vapaaehtoisuutta kohtaan on Jaatisen mukaan vähentynyt paitsi työtehtävien myös vaatimusten lisääntymisen vuoksi.

– Tehtävämäärät ovat nousseet jo pidemmän aikaa. Vapaaehtoiset osallistuvat päivittäin itse asiassa lähes 200 pelastustehtävään maassamme.  Samalla osaamisvaatimukset ovat tarkentuneet. Se on johtanut siihen, että jotkut toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat kokeneet kuormittuvansa liikaa.

Nuoret eivät halua sitoutua elinikäiseen harrastukseen

SPEK:in järjestöpäällikkö Valtteri Tervala kertoo, että palokuntanuorten määrä kasvaa koko ajan, mutta se ei näy hälytystoimintaan siirtyvien määrässä. Tervala arvelee, että ihmiset eivät halua enää sitoutua pitkäaikaiseen harrastukseen.

– Tarvitaan uusia keinoja, joilla saisimme nuoret jatkamaan harrastusta aikuisinakin, Tervala toteaa.

Petri Jaatinen tähdentää, että uudet toimijat ovat jatkuvasti tervetulleita mukaan eikä harrastajille ole tarkkoja pääsyvaatimuksia.

Hän uskoo, että moni ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että vapaapalokuntatoiminta voisi tarjota itselle jotain.

– Parhaimmillaan vapaapalokunnassa toimiminen tarjoaa jopa elinikäisen harrastuksen ja elinikäisiä ystäviä. Se on toiminnallinen ja myös fyysistä kuntoa kehittävä harrastus, joka on lisäksi yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä.

Kaikkein vahvinta vapaaehtoispalokuntakulttuuri on perinteisesti ja edelleen Länsi-Suomessa. Vähiten vapaaehtoisuutta löytyy Vaasan, Oulun ja Kuusamon seutuvilta.

Lue myös:

    Uusimmat