Venäjän ja länsimaiden suhteita rasittaa nyt etenkin tilanne Ukrainassa. Miten se heijastuu Suomeen?
Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkoi keskiviikkona puheluketjua Kiinaan, kun Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping keskustelivat videoneuvottelussa. Venäjä on keskittänyt joukkojaan lähelle Ukrainan rajaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat eilen puhelimitse Ukrainan jännittyneestä tilanteesta alle vuorokausi Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin puhelun jälkeen.
Kremlin julkaiseman tiedotteen mukaan Putin toisti vaatimuksensa neuvottelujen aloittamisesta, jotta Naton laajeneminen itään estettäisiin.
– Suomen kannalta tämä on todella negatiivinen keskustelu, koska pienenä maana totta kai toivomme, että jokainen maa saa määrittää oman turvallisuuspoliittisen statuksensa itse, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari kommentoi Uutisaamussa keskiviikkona.
Saari huomauttaa, että Venäjän linja Suomen suhteen on ollut se, että Suomi saa päättää Natosta itse. Ukrainan tilanne voi heijastua kuitenkin Suomeen.
– Mutta jos tästä aletaan keskustella yhden maan kanssa, se heijastuu negatiivisesti myös muihin tapauksiin.
4:36
Katso myös: Putinin puheet Ukrainasta ovat koventuneet äkisti, eikä ole täysin selvää miksi – "Tätä ei tehdä sattumalta"
Mitä tilanteesta voidaan odottaa?
Länsimaissa on viime viikkoina arvuuteltu kuumeisesti, mihin Putin pyrkii keskittämällä joukkoja Ukrainan rajoille. Sotilaallisten toimien mahdollisuutta ei tule sulkea pois, mutta asiantuntijoiden mukaan sota ei ole Venäjälle ensisijainen toive.
– Länsimaat ovat tehneet Venäjälle hyvin selväksi, että jos tällaiseen sotilaalliseen valtaukseen lähdetään, se taloudellinen hinta Venäjälle on erittäin kova. Se voi olla kovempi kuin Krimin valtauksen jälkeen, europarlamentaarikko Heidi Hautala (Vihr.) kommentoi Uutisaamussa.
– Tämä on se linja, josta täytyy pitää kiinni, Hautala jatkaa.
Minkä tulisi muuttua, jotta sodasta tulisi todennäköinen?
– Jos Ukraina alkaisi ennakoimaan Venäjän lähestyvää hyökkäystä ja tekisi jonkun operaation Itä-Ukrainan puolelle, luulen että Venäjä ei kauaa odottaisi vaan vastaisi siihen, ja sotatoimet alkaisivat, kertoo Saari viitaten Georgian sotaan vuonna 2008.
Hautala huomauttaa myös, että Ukrainan johdolta toivotaan, että se ei provosoi tilannetta.
– Itä-Ukrainan tilannetta katsoessa täytyy muistaa, että kumpikin osapuoli on rikkonut tulitaukosopimuksia ja tappanut siviilejä, Hautala sanoo.
– Tilanteen kärjistymisestä eli Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan osittaisesta valtauksesta on jo seitsemän vuotta. Tässä ei ole enää hyviksiä ja pahiksia, vaan kaikilla on syntejä, hän jatkaa.
Katso Uutisaamun keskustelu kokonaisuudessaan:
9:54
