Ministeriöiden menotoiveet ylittyivät

Lisämenojen luettelo on pitkä. Valtiovarainministeriö alkaa käydä ministeriökohtaisia neuvotteluja määrärahoista vajaan kahden viikon kuluttua.

Ministeriöiden menotoiveet ylittävät 1,5 miljardilla eurolla sen, mitä hallitus viimekeväisessä budjettikehyspäätöksessään sopi.

Valtiovarainministeriö jätti tänään ministeriöille vastaukset menotoiveista. Vanhaan tapaan punakynä on käynyt tiheään.

Ylitys ei välttämättä ole 1,5 miljardia, sillä menokehys elää vuosittain. Liikkumavaraa tulee esimerkiksi siitä, että hinnat nousevat. Budjettikehyksiin voi tulla myös eri lakeihin perustuvia automaattisia säästöjä tai menonlisäyksiä.

Rakenteellisesti koko hallituskauden noudatettavista menokehyksistä sovitaan pian sen jälkeen, kun hallitus on nimitetty.

Viime toukokuussa sovittiin tämän vuoden menokehykseksi eli menojen katoksi 33,6 miljardia euroa. Tämä ei ole kuitenkaan budjetin loppusumma, sillä kehysbudjetoinnin uudistuksessa runsaasti määrärahoja jäi kehyksen ulkopuolelle. Näitä kehysten ulkopuolella olevia menoja ovat palkkaturvamenot, valtion osuus toimeentulotukimenoista, arvonlisäveroihin osoitetut määrärahat sekä tiettyjä teknisesti välitettyjä maksuja ja ulkopuolisten rahoitusosuuksia vastaavat menot. Kehysten ulkopuoliset määrärahat ovat runsaat 9,5 miljardia euroa.

Kehysbudjetointi on ollut käytössä jo vuosia. Se antaa ryhtiä valtion talousarviosuunnittelulle. Kukin ministeriö tietää, kuinka paljon menoja voidaan hyväksyä. Kunkin ministeriön budjetin sisällä menoissa on liikkumavaraa. Kehysbudjetointi on helpottanut tuntuvasti loppukesästä käytävän varsinaisen budjettiriihen työtä.

Poliittinen vääntö maaliskuussa

Valtiovarainministeriö toimii tunnetusti valtion rahakirstunvartijana. Se käy ministeriökohtaiset neuvottelut määrärahakehyksistä vajaan kahden viikon kuluttua. Tässä vaiheessa karsitaan helpoiten poistettavissa olevat menot.

Varsinainen poliittinen vääntö on vuorossa hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Totutusti liikennehankkeiden rahoitus on aihe, josta käydään tiukimpia neuvotteluja. Myös yliopistojen rahoitus on näkyvästi esillä.

Lisämenojen luettelo on pitkä. Rahoja tarvitaan esimerkiksi metsäohjelmaan, maaseudun kehittämisrahastoon, poliisin hätäkeskuksiin, maahanmuuttoon, kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat