Sisäministeri Mari Rantanen (ps) puolustaa hallituksen maahanmuuttopäätöksiä. Hänen mukaansa ne eivät kangista työmarkkinoita.
Työperäisen maahanmuuton kasvu on taittunut, kertoo Maahanmuuttovirasto Migrin uusi katsaus.
Hakemuksia on jätetty alkuvuonna viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Tämän vuoden tammi-syyskuussa ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin noin 12 500 kappaletta.
Sisäministeri Mari Rantanen ei näe asiassa ongelmaa, koska "työttömyyttä on paljon muutenkin ja avoimien työpaikkojen määrä laskee".
– On varsin luonnollista, että työperäisen maahanmuuton määrä laskee siinä kohtaa, Rantanen kommentoi MTV:n Huomenta Suomessa.
– Senhän täytyy olla ensinnäkin sellaista, että se tulee suoraan työhön ja vahvistaa julkista taloutta. Jos meillä ei ole työpaikkoja, meillä ei voi olla myöskään työperäistä maahanmuuttoa – ottaen huomioon, että meillä on aika isot työttömyysluvut tällä hetkellä.
Lue myös: Sisäministeri Rantanen kiistää tiukasti pakolaisten valinnan uskonnon perusteella – Maahanmuuttovirasto kertoo muuta
"Ihmettelen suunnattomasti"
Rantasen mukaan on olennaista työllistää ensisijaisesti suomalaisia työttömiä.
Sitä, että esimerkiksi hoitoalalle ja marjanpoimintaan, on vaikea saada kotimaista työvoimaa, Rantanen sanoo ihmettelevänsä kovasti.
– Ihmettelen tietysti suunnattomasti, jos katsoo meidän avoimien työpaikkojen ja työttömien määrää, ettei työvoimaa kotimaasta löytyisi.
Tuloraja ei kangista työmarkkinoita
Hallitus suunnittelee, että maahanmuuttajille asetettaisiin 1 600 euron kuukausikohtaisen tuloraja. Rajaa on kritisoitu siitä, että se kangistaisi liikaa työmarkkinoita.
Joillakin aloilla tällaisia summia ei lisäksi saa kokoon. Rantasen mukaan linjaus ei kangista työmarkkinoita.
– Kysymys on oleskeluluvasta, jossa on yhtenä kriteerinä se, että henkilö tienaa tuon 1 600 euroa. Lähtökohta on kuitenkin se, minkä hallitusohjelmakin toteaa, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Tällä haetaan sitä, että henkilö voisi tulla toimeen omilla tuloillaan.
– Toisaalta voidaan ajatella, kuinka järkevää toimintaa on se, että meille tultaisiin kolmansista maista osa-aikatyöhön, jossa palkka on pienempi ja jota toimeentuloa joudutaan sitten täydentämään tulonsiirroilla. Ruotsissa raja on huomattavasti korkeampi, Rantanen toteaa.
Rantanen sanoo, ettei ole huolissaan myöskään mainehaitasta, joka Suomesta tällaisten päätösten myötä ulkomailla mahdollisesti syntyy.
Hänen mukaansa uusilla toimilla Suomen maahanmuuttopolitiikka nostetaan vain pohjoismaiselle tasolle.
– Katsomme, että reilut, asialliset säännöt maahanmuutossa ovat Suomellekin vihdoista viimein tarpeen.