Työministeri Arto Satosen mukaan työperäisestä maahanmuutosta puhuessa ei pidä tuijottaa yksittäisiä tulijamääriä. Hänen mukaansa tärkeämpi seikka on se, onko työmarkkinoilla tarjolla töitä osaajille. Kuvassa Satonen oli työmarkkinamalliin liittyvässä tiedotustilaisuudessa Eduskunnan valtiosalissa Helsingissä 22. maaliskuuta.Lehtikuva
Julkaistu 28.08.2024 14:36
MTV UUTISET – STT
Ministeri Arto Satosen mukaan työperäisestä maahanmuutosta puhuessa ei pidä tuijottaa yksittäisiä tulijamääriä. Hänen mukaansa tärkeämpi seikka on se, onko työmarkkinoilla tarjolla töitä osaajille.
Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta käy kiihkeänä.
Niin sanottu kolmen kuukauden sääntö on saanut runsaasti kritiikkiä elinkeinoelämältä, kuten myös muut maahanmuuttoon tehtävät kiristykset.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) ei ole löytynyt ymmärrystä esitykselle, jonka mukaan maahanmuuttajan pitäisi kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä löytää uusi työsuhde tai poistua maasta.
Elinkeinoelämä on pelännyt, että esitys heikentää Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien parissa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) kuitenkin arvioidaan, että työperäinen maahanmuutto olisi säilymässä tulevina vuosina vakiintuneella tasolla.
– Maahanmuuttovirasto on arvioinut, että noin 20 000:n (työperäisen maahanmuuttajan) taso vuosittain olisi realistinen tuleville vuosille, sanoo TEMin hallitusneuvos Katri Niskanen.
"Työperäinen maahanmuutto varsin hyvin raiteillaan"
Myös työ- ja elinkeinoministeri Arto Satonen (kok.) sanoi tänään keskiviikkona, että työperäinen maahanmuutto on varsin hyvin raiteillaan. Satonen kommentoi asiaa työ- ja elinkeinoministeriön mediatilaisuudessa.
Hän myös puolusti muun muassa elinkeinoelämän paljon kritisoimaa niin sanottua kolmen kuukauden sääntöä.
Lakimuutoksen myötä työttömäksi jäänyt, työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuva maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä. Erityisasiantuntijoiden osalta raja olisi kuusi kuukautta, kuten myös vähintään kaksi vuotta maassa asuneiden osalta.
– Ajatus on, että on selkeä pelisääntö, kuten on kaikissa Pohjoismaissa. Se kolme kuukautta koskee ainoastaan niitä, jotka ovat olleet maassa alle kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla. Erityisasiantuntijoilla raja on kuusi kuukautta, kuten myös kaikilla, jotka ovat olleet maassa yli kaksi vuotta, Satonen sanoi.
VM arvioi nettomaahanmuuton vähentyvän
Valtiovarainministeriö (VM) arvioi kesäkuussa, että Suomeen suuntautuva nettomaahanmuutto olisi vähentymässä. VM:n arvio on ensi vuoden osalta 15 000 maahanmuuttajaa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä sanotaan, että arvio maahanmuuton vähenemisestä linkittyy ennen kaikkea VM:n laskentatavan muutokseen.
Kesän ennusteessa VM:n laskentatapa vaihdettiin Eurostatin ennusteeseen, kun se aiemmin on tehty Tilastokeskuksen kolmen vuoden takaisen arvion pohjalta, jota valtiovarainministeriö on päivittänyt omalla arviollaan.
– Oletettavasti myös Eurostatin dataan perustuva ennuste tulee olemaan kasvava tulevina vuosina, TEMin Niskanen sanoo.
VM:n arvioima nettomaahanmuutto ei myöskään tarkoita samaa kuin työperäinen maahanmuutto, vaan siihen sisältyy kaikki Suomeen suuntautuva maahanmuutto, josta on vähennetty maasta poistuneiden määrä.
Myös hallituksen sisällä työperäinen maahanmuutto on puhuttanut. RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan hallituksen tulisi sitoutua 40 000 nettomaahanmuuttajaan vuosittain.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) torppasi idean tällä viikolla.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander arvioi Iltalehdelle kesäkuussa, että mikäli Suomeen tulisi 40 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain, sillä olisi mahdollista pysäyttää huoltosuhteen heikkeneminen.
Ministeri Satosen mukaan ei ole viisasta keskittyä tulijamääriin tai tiettyihin lukuihin.
– Keskustelu on jopa pikkaisen absurdia, kun keskustellaan, montako ihmistä pitäisi vuodessa tulla.
Satosen mukaan olennaisempaa on työvoiman tarve ja se, kuinka monelle osaajalle Suomessa on tarjolla heitä kiinnostavia töitä. Esimerkkinä hän nostaa rakennusalan, jossa tarve työntekijöille on suurempi toisina aikakausina kuin toisina.
Myös se on Satosen mielestä huolestuttavaa, että Suomessa opiskelleista ulkomaalaisista opiskelijoista vain noin puolet jää Suomeen.
TEMin tilaisuudessa myös huomautettiin, että työnantajilta vaaditaan halua ja kykyä rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Vaikka osa yrityksistä onkin siihen valmiita, ennakkoluulot ja rekrytointisyrjintä ovat vielä monen kansainvälisen työnhakijan arkea.
Hallituksen rasismin vastaista kampanjaa ja perussuomalaisten lausuntoja asiasta Satonen ei halunnut kommentoida, vaan sanoi pitävänsä olennaisena, että työpaikat ovat kampanjassa mukana.
Alkuvuodesta työperäisiä lupia haettu hieman enemmän
TEM kertoi keskiviikkona, että työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on jopa hieman noussut tämän vuoden alkupuoliskolla tammi–kesäkuussa.
Ensimmäistä työlupaa haki vuoden alkupuoliskolla reilut 9 000 ihmistä, kun vuotta aiemmin hakijoita oli reilut 8 760.
Selkeintä kasvu on ollut kausityössä, mutta myös työntekijän oleskeluluvan hakemusmäärät ovat nousseet. Eniten työntekijän oleskelulupia myönnettiin siivousalalle, teollisuusalalle sekä hoiva- ja terveyspalveluihin.
Erityisasiantuntijoiden ensimmäisen luvan hakemukset ovat kuitenkin laskussa. Vuoden 2024 alkupuoliskolla hakemuksia tuli 636, kun vuotta aiemmin hakemuksia tuli 902.
Työperusteiset jatkolupahakemukset olivat kasvussa. Kasvua oli sekä työntekijän että erityisasiantuntijan jatkolupahakemuksissa. Tämän vuoden alkupuoliskolla jatkolupia haki 11 664 ihmistä, kun vuotta aiemmin hakemuksia oli 9 350.
