Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, on kokonaisuudessaan varsin kielteinen. Näin on lukuun ottamatta "muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä", sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen.
Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen.
Hallituksen suunnitelmiin kuuluvat muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nosto ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristykset. Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.
Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen on vaikea arvioida.
– Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää.
Hän toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.
– Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.
Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville.