Onko jo aika laittaa auto yöksi piuhan päähän?

Auton esilämmittäminen on tärkeää. Moottorin lämmittämisellä vaikutetaan ennen kaikkea käynnistyvyyteen ja päästöihin. Erityisesti vanhempien moottorien kohdalla esilämmittämisellä saavutetaan myös polttoaineensäästöä.

Sisätilojen lämmittämisellä on puolestaan keskeinen vaikutus turvallisuuteen. Esilämmittämällä sisätilat, auton ikkunat ovat puhtaat jäästä ja huurteesta liikkeelle lähdettäessä.

Lämpimään autoon mennessä voi myös huoletta avata takin tai jopa heittää sen takaistuimelle tai tavaratilaan. Näin turvavyö saadaan asettumaan oikeaoppisesti ja riittävän kireästi kehoa vasten, jolloin se toimii varmemmin suunnitellulla tavalla mahdollisessa hätäjarrutus- tai onnettomuustilanteessa.

Turvallisuuden lisäksi lämpimät sisätilat ovat myös keskeinen mukavuustekijä.

Auton esilämmittämisen aloittamista voidaan lähestyä eri näkökulmista:

1. Energiatehokkuus

2. Turvallisuus ja mukavuus

Energiatehokkuus

VTT:n tekemien tutkimusten mukaan nykymoottorien lämmittäminen kannattaa aloittaa ilman lämpötilan painuessa nollan alapuolelle. Suositellut lämmitysajat sähkökäyttöisellä esilämmittimellä ovat:

• 0,5h-1h, ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
• 1h-2h, ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
• 2h-3h, ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Suositeltavaan lämmitysaikaan vaikuttaa sähkökäyttöisen lämmittimen tyyppi. Mikäli kyseessä on jäähdytinnestettä suoraan lämmittävä lohko- tai letkulämmitin, valitaan aikaikkunan lyhyempi lämmitysaika. Käytettäessä moottorilohkoa tai öljypohjaa lämmittävää säteilylämmitintä, valitaan annetun aikaikkunan pidempi lämmitysaika.

Vastaavasti polttoainetoimisella lisälämmittimellä lämmitettäessä suositellut lämmitysajat ovat:

• 10-15min., ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
• 15-20min., ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
• 20-30min., ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Käytettävään lämmitysaikaan vaikuttavat lämmittimen teho ja auton moottorin sekä sisätilojen koko. Omaan autoon soveltuva lämmitysaika kannattaa hakea kokeillen annettujen aikaikkunoiden sisältä.

Mukavuus ja turvallisuus

Henkilökohtaisesti on myönnettävä, että asetan turvallisuuden energiatehokkuuden edelle:

Olen jo jonkin aikaa tänäkin syksynä aamuisin esilämmittänyt autoani polttoainetoimisen lisälämmittimen avulla, vaikkei täällä Etelä-Suomessa vielä juurikaan ole pakkasöitä ollut. 15 minuutin lämmitysajan jälkeen ovat auton ikkunat kuivat – toisin kuin niiden autoissa, jotka eivät ole vielä esilämmitystä aloittaneet.

Koen tärkeänä turvallisuustekijänä sen, että saan lähteä aamuhämärissä vilkkaaseen työmatkaliikenteeseen huurteettomin ikkunoin. Tästä turvallisuudesta olen myös valmis maksamaan polttoainetoimisen lisälämmittimen vievän polttoaineen verran. Toki toinen vaihtoehto olisi puhdistaa ikkunat kumilastalla kasteesta ja huurusta. Vaikka näin tekisinkin, tahtovat ikkunat hetkellisesti huurtua uudelleen autoon sisälle mentäessä, mikäli sisälämmitintä ei ole käytetty.

Ja onhan se paljon mukavampaakin kävellä suoraan lämpimään autoon kuin alkaa kaapia huuruisia ikkunoita koleassa syysaamussa. Tätä mukavuustekijää voisi verrata ilmastointilaitteen käyttöön kesällä: Ilmastointilaite ottaa oman osansa moottorin voimantuotosta ja lisää näin hieman polttoaineenkulutusta. Siitä huolimatta arvostan sen puhaltamaa viileää sisäilmaa sen verran paljon, etten ole valmis enää palaamaan vanhaan käytäntöön eli ajamaan ikkunat auki kesähelteillä.