Oikein käytettynä penkinlämmitin on erinomainen mukavuusvaruste Suomen oloissa paitsi talvella – myös koleina syys- ja kevätpäivinä.
Kysymys: Voiko penkinlämmitintä käyttää väärin? Entä liittyykö sen käyttämiseen jotain riskejä?
Vastaus: Penkinlämmittimen käyttöön liittyy erilaisia uhkakuvia, joita on luettavissa internetin syövereistä pilvin pimein: siittiöiden tuhoutuminen, palovamman kaltaiset iho-oireet sekä tulipalot nousivat esiin ensimmäisten joukossa, kun asiaa hakukoneella selvittelin.
Esitettyjen uhkakuvien toteutuminen edellyttää penkinlämmittimen väärinkäyttöä tai siinä olevaa vikaa – sen sijaan oikein käytettynä toimiva penkinlämmitin on erinomainen mukavuusvaruste Suomen oloissa. Mihinkään hysteriaan ei siis ole tarvetta.
Älä lämmitä tarpeettoman pitkään
Todellinen tarve penkinlämmittimelle on, kun tullaan sisään kylmään autoon. Vaikka sisätilanlämmitin tai polttoainetoiminen lisälämmitin olisivatkin lämmittäneet auton sisätilat, on itse penkki usein tosi kylmä ja siihen istuminen tuntuu epämiellyttävältä – nahkapenkille istahtaminen erityisen epämiellyttävältä. Penkinlämmitin tekisi mieli kytkeä päälle heti, mutta auto kannattaa kuitenkin käynnistää ensin. Mikäli penkinlämmittimen kytkee ennen käynnistämistä, saattaa se imaista vajaasta tai huonosta akusta juuri sen kriittisen virran, jota tarvittaisiin auton käynnistymiseen.
Polttomoottoriautoista poiketen joissakin sähköautoissa penkinlämmitin on mahdollista ajastaa toimimaan yhdessä esilämmityksen kanssa, jolloin jo autoon tultaessa päästään istahtamaan lämpimään penkkiin. Niissä sähköautoissa, joissa kyseinen ominaisuus on, pääsääntöisesti ladataan myös 12 V akkua esilämmityksen aikana. Tällä pyritään varmistamaan, että ko. akun varaustila pysyy riittävänä auton "käynnistämiseksi" eli saattamiseksi Ready-tilaan.
