Onko jo aika aloittaa auton esilämmitys? Tee nämä toimenpiteet ennen kuin laitat auton roikkaan

Kysymys: Onko vielä liian aikaista laittaa autoa yöksi piuhan päähän vai kannattaisiko se jo tehdä, jos on lähdettävä vaikka aikaisin aamusta ajamaan?

Katso pääkuvan videolta, millainen auto sopii ikäihmiselle.

Vastaus: Auton esilämmittäminen on tärkeää. Moottorin lämmittämisellä vaikutetaan ennen kaikkea käynnistyvyyteen, moottorin kulumiseen ja päästöihin. Erityisesti vanhempien moottorien kohdalla esilämmittämisellä saavutetaan edellisten lisäksi myös polttoaineensäästöä.

Sisätilojen lämmittämisellä on puolestaan keskeinen vaikutus turvallisuuteen: Esilämmittämällä sisätilat, auton ikkunat ovat puhtaat jäästä ja huurteesta liikkeelle lähdettäessä. Turvallisuuden lisäksi lämpimät sisätilat ovat myös keskeinen mukavuustekijä.

Auton esilämmittämisen aloittamista voidaan lähestyä eri näkökulmista:

1. Energiatehokkuus
2. Turvallisuus ja mukavuus

Energiatehokkuus

VTT:n tekemien tutkimusten mukaan nykymoottorien lämmittäminen kannattaa aloittaa ilman lämpötilan painuessa nollan alapuolelle. Suositellut lämmitysajat sähkökäyttöisellä esilämmittimellä ovat:

• 0,5–1 h, ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)
• 1–2 h, ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)
• 2–3 h, ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Suositeltavaan lämmitysaikaan vaikuttaa sähkökäyttöisen lämmittimen tyyppi. Mikäli kyseessä on jäähdytinnestettä suoraan lämmittävä lohko- tai letkulämmitin, valitaan aikaikkunan lyhyempi lämmitysaika. Käytettäessä moottorilohkoa tai öljypohjaa lämmittävää säteilylämmitintä, valitaan annetun aikaikkunan pidempi lämmitysaika.

Vastaavasti polttoainetoimisella lisälämmittimellä lämmitettäessä suositellut lämmitysajat ovat:

• 10–15 min, ilman lämpötilan ollessa 0˚C-(-5˚C)

• 15–20 min, ilman lämpötilan ollessa -5˚C-(-10˚C)

• 20–30 min, ilman lämpötilan ollessa alle -10˚C

Käytettävään lämmitysaikaan vaikuttavat lämmittimen teho ja auton moottorin sekä sisätilojen koko. Omaan autoon soveltuva lämmitysaika kannattaa hakea kokeillen annettujen aikaikkunoiden sisältä.

Mukavuus ja turvallisuus

Henkilökohtaisesti on myönnettävä, että asetan turvallisuuden energiatehokkuuden edelle:

Olen jo jonkin aikaa tänäkin syksynä aamuisin esilämmittänyt autoani polttoainetoimisen lisälämmittimen avulla. 15 minuutin lämmitysajan jälkeen ovat auton ikkunat kuivat – toisin kuin niiden autoissa, jotka eivät ole vielä esilämmitystä aloittaneet.

Koen tärkeänä turvallisuustekijänä sen, että saan lähteä aamuhämärissä kuljettamaan pientä tytärtäni päiväkotiin huurteettomin ikkunoin. Tästä turvallisuudesta olen myös valmis maksamaan polttoainetoimisen lisälämmittimen vievän polttoaineen verran. Toki toinen vaihtoehto olisi puhdistaa ikkunat kumilastalla kasteesta ja huurusta – tai skrapalla jäästä. Vaikka näin tekisikin, huurtuisivat ikkunat uudelleen autoon sisälle mentäessä, jos sisälämmitintä ei ole käytetty.

Lämpimään autoon kömpiminen on myös huomattavasti mukavampaa kuin se, että joutuisi kaapimaan huuruisia ikkunoita koleassa syysaamussa. Tätä mukavuustekijää voisi verrata ilmastointilaitteen käyttöön kesällä: Ilmastointilaite ottaa oman osansa moottorin voimantuotosta ja lisää näin hieman polttoaineenkulutusta. Siitä huolimatta arvostan sen puhaltamaa viileää sisäilmaa sen verran paljon, etten ole valmis enää palaamaan vanhaan käytäntöön eli ajamaan ikkunat auki kesähelteillä.

Miten niitä lämmitysvehkeitä taas käytettiinkään?

Lämmitystolpan ajastinkellon kellonaika on syytä tarkastaa ja ajastimen toiminta testata aina aika-ajoin. Tämän voi tehdä jollain sähkölaitteella, jolla tolpan toiminta on helppo todeta. Mikäli tolppaan ei jostain syystä tule sähköä, kannattaa tarkastaa ensin ajastinkellon asento, tolpassa oleva sulake sekä vikavirtasuoja. Vikavirtasuojan toiminta tulisi testata ainakin pari kertaa vuodessa testipainiketta painamalla, jolloin vikavirtasuojan pitäisi laueta.

Myös tolpan luukun lukko kannattaa voidella säännöllisesti. Näin se toimii moitteettomasti myös pakkasilla.

Toimiiko autosi lämmitysvastus?

Lämmitystolpan toiminnan lisäksi on syytä varmistaa auton moottorilämmittimen vastuksen toiminta. Moni laittaa uskollisesti auton johdon päähän vielä vuosia sen jälkeen, kun moottorin lämmitysvastus on sanonut sopimuksensa irti.

Mikäli autossa on lohko- tai letkulämmitin, voi lämmittimen toiminnan tarkastaa kuuntelemalla. Kun lämmitysjohdon kytkee kiinni moottorin ollessa kylmä, pitäisi hetken kuluttua alkaa kuulua lämpenemisen aiheuttamaa naksunaa tai jopa kohinaa.

Mikäli kyseessä on säteilylämmitin, on paras tapa testata sen toiminta kokeilemalla öljyn lämpötilaa. Nosta moottorin ollessa kylmä öljytikku ylös ja kokeile sormella öljyn lämpötilaa. Sen jälkeen auton voi laittaa tunniksi johdon päähän, minkä jälkeen koe kannattaa toistaa. Öljyn pitäisi olla selkeästi lämpimämpää kuin ennen lämmittämistä. Kuumalta öljy ei tässäkään vaiheessa tunnu - lämpimämmältä sen sijaan kyllä.

Sisätilanlämmittimen hurina saa monesti autoilijan kuvittelemaan, että myös moottorilämmittimen vastus toimisi moitteitta.

Oman ja muiden turvallisuuden takaamiseksi on verkkovirralla esilämmitettäessä noudatettava seuraavia ohjeita:

• Käytä vain laadukasta, riittävästi pakkasta kestävää lämmityskaapelia.

• Lämpötolpan kansi on pidettävä lukittuna aina – siis siitä riippumatta, onko tolpassa johto kiinni vai ei. Kyseessä on erityisesti lasten turvallisuuden kannalta olennainen asia.

• Kun auto ei ole lämmityksessä, ei lämmitysjohtoa saa jättää kiinni pistorasiaan. Lapset saattavat mennä tökkimään jatkojohtoa. Lisäksi maassa lojuessaan se saattaa tehdä jännitteelliseksi sohjo- tai vesilammikon, jolloin myös aikuiselle käyttäjälle tai auton luona liikkuville aiheutuu vakava sähköiskun vaara.

• Maassa lojuva lämmitysjohto on myös altis ilkivallalle tai esimerkiksi lumenaurauksesta tai -kolauksesta aiheutuville vaurioille. Vaurioitunut johto on aina hengenvaarallinen.

• Moottorilämmittimen johdon kanssa ei saa käyttää jatkojohtoja vaan auton käyttäjän tulisi hankkia valmiiksi oikeanpituinen lämmitysjohto. Pihalla liikkuvat lapset saattavat mennä availemaan jatkojohtojen liitoksia ja altistuvat näin sähköiskulle.

• Auton lämmittämiseen on käytettävä vain siihen tarkoitukseen kehitettyjä ja oikeaoppisesti asennettuja lämmittimiä. Välillä näkee luovan autoilijan käyttävän auton sisätilojen lämmittämiseen sellaista sähkölämmitintä, jota ei ole tarkoitettu autokäyttöön. Liian tehokas tai väärässä asennossa oleva lämmitin aiheuttaa tulipalovaaran.

• Valitettavan usein edellisen kohdan luovien lämmitysratkaisujen yhteydessä näkee myös viriteltävän jatkojohtoja tms. ikkunoiden tai ovenkarmien välistä autoon sisälle. Oven tai ikkunan väliin puristuksiin jäänyt johto vaurioituu helposti ja saattaa pahimmillaan aiheuttaa sen, että auton korista voi saada sähköiskun.

Polttoainetoiminen lisälämmitin

Polttoainetoimisen lisälämmittimen käytössä on tärkeää huomata, että autolla on aina ajettava selkeästi pidempään kuin sitä on lämmitetty. Jos oma autonkäyttö on vain lyhyen työmatkan ajoa ja autoa lämmitetään matkan molemmissa päissä polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä, tyhjenee hyväkin akku muutaman päivän jälkeen. Tässä tapauksessa verkkovirtaan liitettävä lämmitin saattaisi olla järkevämpi vaihtoehto – tai sitten autoon on hankittava ylläpitolaturi.