Asiantuntijat arvioivat, että suuri osa lapsista ja nuorista ei tule saamaan tarvitsemaansa mielenterveysapua kuukaudessa terapiatakuusta huolimatta.
Lapsia ja nuoria koskeva terapiatakuu astui voimaan toukokuun alusta. Jatkossa alle 23-vuotiaiden tulee saada apua kuukauden sisällä tarpeen toteamisesta.
Kyse on perusterveydenhuoltoon kuuluvasta lyhytpsykoterapiasta tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuvasta määrämuotoisesta ja aikarajoitteisesta psykososiaalinen hoidosta.
Psykologiliiton mukaan terapiakertoja tarjotaan tyypillisesti alle kymmenen. Apu on maksutonta.
– Takuu sisältää lähtökohtaisesti perustasolla toteutettavia lyhyitä hoitoja ja tukea kohtalaisen lieviin mielenterveysongelmiin lapsilla ja nuorilla, toteaa psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vera Gergov.
6:44
"Takuun pitäisi olla tarvelähtöinen menetelmäkeskeisyyden sijasta"
Uudessa lainsäädännössä määritellään, että sosiaalihuollon on järjestettävä mielenterveyspalvelua nimenomaan edellä mainituilla menetelmillä.
Psykologiliiton mukaan terapiatakuun ulkopuolelle jää merkittävä osa oireilevista lapsista, joilla oireet näkyvät esimerkiksi syömishäiriöinä tai neuropsykiatrisina haasteina, tai oireet ja ongelmat ovat moninaisia.
– Kun lainsäädäntö kirjoitettiin, se ei oikeastaan ollut tarvelähtöinen vaan aika menetelmäkeskeinen. Se tarkoittaa sitä, että kaikki lapset ja nuoret eivät kuulu takuun piiriin, vaan ainoastaan sellaiset, joille sopii tällaiset ennalta määritellyt hoitomuodot.
Gergovin mukaan takuun pitäisi lähteä liikkeelle siitä, että kaikille lapsille ja nuorille pyrittäisiin yhdenvertaisesti tarjoamaan apua silloin, kun heillä on mielenterveyden haasteita.
– Näitä menetelmiä, jotka [uuden lainsäädännön] kriteerit täyttävät, on olemassa lähinnä lievään masennukseen, ahdistukseen, pienten lasten käytösongelmiin, mutta ei juuri muuhun. Eli käytännössä kaikki muut lapset ja nuoret jäisivät takuun ulkopuolelle.
Gergovin mukaan laki ei valitettavasti tule vastaamaan siihen tarpeeseen, johon se alun perin luotiin.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Edessä valituksia
THL:stä ja Mieli ry:stä tunnettu psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck arvioi, että useita kymmeniä prosentteja lapsista ja nuorista jää yhä tarvitsemansa avun ulkopuolelle terapiatakuusta huolimatta.
Hän uskoo, että se tulee näkymään myös valituksina viranomaisille.
– Tässä tarvitaan varmaan valvontaviranomainen sanomaan, että nämä nyt pitää laittaa kuntoon, koska jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus psykoterapiaan, toteaa psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck.
7:22
Terapiatakuun vuosikustannusten arvioidaan olevan 35 miljoonaa euroa.
Wahlbeckin mukaan kyseessä on investointi, joka tulee maksamaan itsensä moninkertaisesti takaisin.
– Lääkehoidon tarve tulee vähenemään, varmaan yhä useampi tulee saamaan peruskoulun todistuksen, tulee selviämään opinnoista ja yhä useampi nuori pystyy siirtymään työelämään.
Gergov vetoaakin nyt hyvinvointialueisiin.
– Huolehdittaisiin siitä, että kaikki lapset ja nuoret saisivat kuukaudessa apua, eivätkä vain harvat ja valitut.