Mertsi Tamminen asui nuorena Ruotsin Göteborgissa ja näki läheltä katujengi-ilmiön kehittymisen naapurimaassamme. Nykyään hän työskentelee ohjaajana Kriminaalihuollon tukisäätiössä ja auttaa nuoria rikoksettomalle polulle.
Tamminen näkee Suomen katukuvassa samoja merkkejä kuin aikanaan kotikaupungissaan Göteborgissa.
– Nuorena kun asuin ja kasvoin siellä, väkivalta alkoi lisääntyä katukuvassa. Aluksi oli nyrkkitappeluita, mutta yhtäkkiä tuli järeämpiä aseita kuvaan. Silmitön väkivalta alkoi vallata katukuvaa, hän muistelee 15 vuoden takaista aikaa.
Tammisen mukaan Suomen katujengit eivät ole täysin samanlaisia kuin Ruotsissa, mutta niissä on samanlaisia viitteitä, kuten ryöstely, väkivallan käyttö, tietynlainen puhetapa ja ajatusmalli.
– Henkilöryöstöt ovat lisääntyneet meilläkin ja aseita on jo käytetty. Nyt on nähty sellaista väkivaltaa, mitä ei aiemmin ollut Suomessa.
Lue myös: Mitä ovat katujengit, joiden vuoksi julkisuudessa on peloteltu "Ruotsin tiestä" – tämä niistä tiedetään
"Jengeihin ajautuvilla huono itsetunto"
Tammisen mukaan Suomessa on katujengejä, jotka ovat kehittymässä järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan. Näkyvintä katukuvassa ovat kuitenkin toistaiseksi kaveriporukat, jotka tekevät hölmöyksiä ja ihailevat rikollisjengien toimintaa.
Tammisen mukaansa nuorisojengeihin ajautuvat todennäköisimmin nuoret, joilla on huono itsetunto tai heikko minäkuva. Monelta nuorelta voi puuttua tärkeä tukiverkosto.
Tamminen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta ja neuvoo vanhempia pysymään ajan hermolla.
– Me emme voi sensuroida sitä, mitä räpätään tai näytetään televisiossa tai sosiaalisessa mediassa. Mutta me voimme ohjata lapsia ja nuoria ja auttaa heitä ymmärtämään, mitä sieltä tulee, koska se materiaali ohjelmoi nuoria.
– En syytä räppäreitä, mutta heillä on iso merkitys siinä, mitä nuoret ajattelevat.
Nuorena Tamminen teki itsekin rikoksia. Vuonna 2009 hän muutti oman elämänsä.
– Koko minun minäkuvani oli perustunut siihen yhteen asiaan, eli olla rikollinen. Nyt pitää joka päivä opetella uusia asioita. Se on vaikeaa, mutta se on näkökulma, jonka haluan kertoa nuorille, kun he ovat siinä vaiheessa, jossa luodaan minäkuvaa. Aina on muitakin vaihtoehtoja kuin rikollisuus.