Ei ole tavatonta, että perinteisiä kesätöitä tekevän nuoren vastuualeisiin kuuluu myös sosiaalinen media. Asiantuntijat kannustavat tähän, mutta varoittavat myös toiminnan riskeistä.
Lohjan torille on valjennut aurinkoinen myyntipäivä.
Kolme torin kesätyöntekijää, Kerttu Karppinen, Lotta Tenkanen ja Nette Jokivalli, myyvät marjoja ja vihanneksia.
Kun asiakkaita ei myyntipisteellä näy, ottaa kolmikko esiin Karppisen puhelimen.
Heillä on siihen lupa, sillä Tiktok-sovelluksessa he pyörittävät kaksi vuotta sitten perustettua "Jussin enkelit" -nimistä tiliä.
Tilin tarkoituksena on markkinoida Maakylän tuoretuotteita sekä houkutella erityisesti nuoria asiakkaita toriostoksille.
Jussin enkelit-nimi juontaa juurensa esihenkilö Jussi Lahtiseen.
– Torilla meitä kutsuttiin enkeleiksi. Koska Jussi on meidän esihenkilömme, päätettiin yhdistää nämä asiat tilin nimessä, Jokivalli kertoo.
Nuoret keksivät videoideat itse ja ne toteutetaan, kun torilla ei ole asiakkaita. Videot seuraavat Tiktokin trendejä ja jotkut julkaisuista on saanut kymmeniätuhansia tykkäyksiä.
– Olimme yllättyneitä, kuinka hyvin videot lähtivät leviämään, Jokivalli kertoo.
Selkeä työtehtävä
Torikojun vierestä ja kymmenen minuutin ajomatkan päästä löytyvät jäätelökioskit, joissa toimitaan samalla periaatteella.
Lohjan pingviinikioskeille on nimetty somevastaavat Salma Al-Janabi ja Iiris Olli. He tekevät Tiktok-videoiden lisäksi muutakin somesisältöä.
Torimyyjien tavoin myös pingviinikioskin videot ovat saavuttaneet tuhansia tykkäyksiä.
– Kuvaamme esimerkiksi tiktokkeja, Instagramia ja erilaisia mainoksia, Janabi kertoo.
Pingviinikioskien yrittäjä Rea Rahola-Liukkonen kertoo, että idea sometyöntekijöiden palkkaamisesta tuli häneltä nelisen vuotta sitten, sillä hän halusi osallistaa nuoria.
– Somevastaavat valitaan vuosittaisessa tiimipäivässä.
Rahola-Liukkasesta on tärkeää, että somevastaavan työ on selkeä vastuualue, johon annetaan työaikaa. Somevastaavan titteli lukee myös heille kesän lopussa annetussa työtodistuksessa.
Laadukasta markkinointia halvalla
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen kertoo huomanneensa ilmiön kasvaneen.
Vuosi vuodelta sosiaalisessa mediassa ja erityisesti Tiktokissa hän on nähnyt yhä useammin markkinointisisältöä, jossa työntekijät itse tuottavat sisältöä työnantajansa sometilille. Ilmiö ei ole kuitenkaan täysin uusi.
– Juissi haki kesäsomettajia muistaakseni yli kymmenen vuotta sitten.
Salonen uskoo, että nyt myös pienemmät yritykset ovat kiinnostuneita nuorten someosaamisen hyödyntämisestä, sillä he todella osaavat hommansa. Heidän tuottamansa sisältö on aitoa ja todenmukaista.
Lisäksi se ei tule yrittäjälle kalliiksi.
– Pienellä organisaatiolla ei ole suuria resursseja markkinointiin ja viestintään. Tavoitettavuus voi kuitenkin nuorten sisällöllä olla suurta.
Odotukset nuoria kohtaan kasvavat
Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikön Petra Pieskän mukaan ilmiöstä heijastuu myös nuoriin kohdistuvien odotusten kasvu.
Samalla kun nuoren pitäisi osata tehdä vaadittu perustyö, olisi oltava myös taitava sosiaalisessa mediassa. Hän toivoo, etteivät työnantajat olettaisi nuorten osaavan tehdä sometyötä vaan siksi, että he ovat nuoria.
– Työnantajan täytyy ymmärtää, että digi on myös taito.
Pieskä painottaa, että somen tekemisen on oltava selkeä työtehtävä, johon nuori perehdytetään kunnolla, ja johon annetaan toimivat työvälineet.
Pieskän mielestä myös somekasvona oleminen voi olla nuorelle iso vaatimus erityisesti, jos hän joutuu tekemään sitä yksin. Siksi nuorille täytyy antaa tarpeeksi tukea työn tekemiseen.
– Nuorella pitää olla tunne siitä, että saa myös mokata ja koettaa uudelleen.
Duunitorin Salonen suosittelee, että työnantajat kertoisivat jo työnhakuilmoituksessa, jos kesätyöntekijöille on suunnitteilla myös sometyötä. Hän uskoo, että se lisäisi avoimuuden lisäksi myös työpaikkaan kohdistuvaa kiinnostusta.
Lue lisää: Työttömiä 25 000 enemmän kuin vuosi sitten
Piilevä riski
Vaikka sosiaalisen median tekeminen voi olla iloinen juttu, varoittaa Salonen sen riskeistä.
Tiktokissa on esimerkiksi sisäpiirivitsejä, jotka eivät välttämättä avaudu sovelluksen ulkopuoliselle käyttäjälle. Nuori, joka ei vielä ole markkinoinnin tai viestinnän ammattilainen, ei välttämättä osaa huomioida riskejä.
– Videoon voi tulla ilkeitä kommentteja, tai asia voi irrota kontekstistaan. Pahimmassa tapauksessa sisältö voi aiheuttaa mainehaittaa. Jos nuori tekee somea naamallaan ja nimellään työpaikkansa edustajana, se on kurjaa, jos hänelle tulee siitä ikäviä seurauksia.
Salosen mukaan tällaiset tapaukset ovat vähäisiä. Työnantajalla ja somen tekijällä on kuitenkin hyvä olla tietoisuutta niistä.
– Pitää hakea keskitietä. Ei olla brändipoliisi, joka ei uskalla heittäytyä, mutta tiedostaa kuitenkin riskit.
Pingviinikioskien yrittäjä Rahola-Liukkonen kertoo pohtineensa näitä teemoja itsekin. Hän uskoo, että suurin riski piilee juuri siinä, jos nuori ei tiedä tekemisen rajoista.
– Keskustelemme somevastaavien kanssa tästä aina ennen työn alkua. Nuorten kanssa sovimme myös julkaistavasta sisällöstä.
Myös torimyyjät keskustelevat sosiaalisesta mediasta esihenkilönsä kanssa. He näyttävät hänelle mitä ovat tekemässä, ja esihenkilö tietää, mitä sisältöä someen laitetaan.
Toistaiseksi torilla ja jäätelökioskilla ei ole sattunut ikäviä tilanteita somen käytöstä. Asiakkaat ja somekansa ovat ottaneet nuorten toiminnan positiivisesti vastaan.
Yrittäjät toivovat, että asia jatkuu myös näin.