Uinninopetuksen määrä vaihtelee kuntien välillä suuresti.
Korona-ajan rajoitukset näkyvät lasten uimataidossa tänä päivänä. Lasten uimataidottomuus on lisääntynyt viime vuosien aikana Suomessa runsaasti – jopa 45 prosenttia kuudesluokkalaisista ei osaa uida kunnolla.
Tilanteeseen haetaan nyt konkreettista muutosta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n (SUH) tukemalla kansalaisaloitteella.
Kuntien velvollisuutta uinninopetuksen järjestäjänä ja vapaa-ajan uimakoulutoiminnan mahdollistajana halutaan tiukentaa.
– Ikävä kyllä lapset ovat aika eriarvoisessa asemassa eri kunnissa, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
"Oppimisvelkaa ei ole saatu kurottua"
Korona-rajoitusten myötä uimahalleja jouduttiin suuressa osassa maata sulkemaan, eivätkä koululaiset päässeet pitkällä aikavälillä harjoittamaan uimataitojaan.
Vaikka tiukimmista rajoituksista on jo kulunut useampi vuosi, koulujen uinninopetuksen määrä vaihtelee edelleen eri kunnissa suuresti.
Koronapandemiaa edeltävälle tasolle ei olla uinninopetuksessa vieläkään päästy.
– Varmaan kuntien tiukka taloustilanne saattanut vaikuttaa siihen. Valitettavasti uinnin opetuksen resursseista on jouduttu tinkimään. Tämä varmasti vaikuttaa myös siihen, että oppimisvelkaa ei ole saatu kurottua sille tasolle, Heinonen kertoo.
Isompiakaan lapsia ei voi päästää altaaseen yksin
Lasten uimataidottomuuden lisääntymiseen on kiinnitetty huomiota myös vesipuisto Serenassa.
– Näitä ei vielä pari vuotta sitten ollut oikeastaan yhtään, Puuharyhmä Oyj:n varatoimitusjohtaja Petteri Järvenpää arvioi.
Vesipuisto Serenassa on totuttu kaikenikäisiin uimareihin ja altaita löytyy monen tasoiselle pulikoijalle. Vesipuistossa on kuitenkin huomattu, että altaista joudutaan noutamaan entistä vanhempia uimataidottomia – myös aikuisia.
– 10–11-vuotias voi olla uimataidoton, Järvenpää kuvaa vesipuistossa tehtyjä havaintoja.
Tilanteeseen on Serenassa reagoitu kiinnittämällä tarkempaa huomiota nuorempiin uimareihin.
– Etsitään vanhempi sitten yhdessä, ettei lapsi mene yksin altaaseen, Järvenpää sanoo.
Uima-aktivistit haluavat kääntää tilastojen suunnan
Suomessa käytetään Pohjoismaista uimataitomääritelmää. Määritelmän mukaan ihminen on uimataitoinen, jos hän kykenee syvään veteen pudottuaan uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Vain 55 prosenttia kuudesluokkalaisista pystyy vuoden 2022 selvityksen mukaan suoriutumaan edellä mainitusta. Vuonna 2016 vastaava luku oli 76 prosenttia.
Lasten uimataidottomuus on siis lisääntynyt viime vuosikymmenellä Suomessa runsaasti.
Lasten ja nuorten uimataitoa pyritään nyt parantamaan Pysy pinnalla – Uimataito nousuun -hankkeen ja siihen liittyvän Lasten ja nuorten uimataito nousuun! -kansalaisaloitteen avulla.
Tavoitteena on saada muutettua perusopetuslakia niin, että uintiopetus priorisoitaisiin osana liikunnan opetussuunnitelmaa.
– Tavoite on nostaa lasten uimataito oikealle tasolle, yli 90 prosenttiin. Se vaatii käytännössä sen, että lisätään uintiopetusta merkittävästi, suunnittelee hankkeen ja kansalaisaloitteen taustalla vaikuttava uima-aktivisti Patrik Kvikant.
Uinninopetuksen järjestämiseen halutaan muutoksia koulujen lisäksi myös vapaa-ajalla.
– Myös vanhemmilla ja perheillä on iso rooli siinä, että lapsille mahdollistetaan vedessä oleminen ja uimakoulu, jos se on mahdollista, Heinonen huomauttaa.
SUH tukee kansalaisaloitetta ja työskentelee tiiviisti hankkeen parissa. Varainhankinta ja käytännön toimet toteutetaan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n kautta.
Uimataito kuuluu kaikille
Vuosien 2025–2027 aikana hanke tähtää siihen, että vähintään 10 000 lasta oppisi vuosittain uimaan.
Uimataidottomuus voi näkyä hukkumistilastoissa tulevaisuudessa.
– Tulevina vuosina hukkumisten määrä voi valitettavasti kasvaa, Heinonen arvioi.
Lue myös: Kesäkuussa hukkui kahdeksan
Uimataito on harrastus, mutta siinä on Kvikantin mukaan kyse myös lasten turvallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta.
Uimataito vaikuttaa jopa maanpuolustukseen tuhansien järvien maassa.
– Suomea on vaikeaa puolustaa, mikäli sotilaamme ovat uintitaidottomia, Kvikant miettii.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n Heinonen on samalla linjalla.
– Uimataito on myös puolustuskyvyn kannalta tässä nykytilanteessa ihan merkittävä tekijä.
Lasten uimataitotutkimus toteutetaan viiden vuoden välein, edelliskerran vuonna 2022.