Omikronvariantti suorastaan räjäytti koronan tartuntamäärät viime vuoden lopulta alkaen. Suomessakin tartuntamäärät ovat nousseet ennennäkemättömiin lukuihin.
Nyt omikronin alavariantti, omikron BA.2, on myös alkanut leviämään kiihtyvään tahtiin monessa maassa. Kokosimme, mitä variantista tiedetään.
Alavariantit tyypillisiä
Suuremmista viruslinjoista syntyy alavariantteja. Näin kävi myös deltalla, jossa alavariantteja on noin 200.
Samaa tapahtuu myös omikronilla ja nyt tiedetään jo ainakin neljästä omikronin alavariantista, joista kaksi on merkittävimpiä.
Alkuperäinen omikronvariantti aiheutti tammikuun tietojen mukaan 99 prosenttia omikrontartunnoista.
Alkuperäinen omikron ja sen yleisin alavariantti ovat jokseenkin samanlaisia, niillä on 20 mutaation ero.
Missä havaittu?
Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä alavariantti on kotoisin, mutta se havaittiin ensimmäisen kerran Filippiineillä jo viime marraskuussa.
Omikron BA.2 -varianttia on havaittu ainakin 57 maassa, myös Suomessa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan joissakin maissa kakkosvarianttia on jo puolet sekvensoiduista näytteistä. Joissakin paikoissa alavariantti on aiheuttanut jyrkän piikin tartuntamääriin.
Esimerkiksi Tanskassa jopa puolet tammikuun tartunnoista aiheutti nimenomaan kakkosvariantti.
Suomessa tapauksia on todettu ainakin 15 tapausta: Varsinais-Suomessa kymmenen ja Uudellamaalla viisi.
Omikron BA.2 on levinnyt laajalti myös muun muassa Intiassa, Britanniassa ja viidessä Afrikan maassa.
Vaikeampi havaita
Omikronin kakkosvarianttia on vaikeampi havaita, sillä siitä ei aina saada epäilystä suoraan PCR-testistä.
Siihen vaaditaan sekvensointia. Huomionarvoista on, että kakkosvariantin tunnistaminen on tämän takia hidasta, ja tapausten todentaminen tapahtuu viiveellä.
Onko kakkosvariantti tarttuvampi?
Tanskalaistutkimuksen mukaan kakkosvariantti on merkittävästi alkuperäistä omikronia tarttuvampi ja myös etevämpi kiertämään rokotesuojaa.
Rokotetut ovat silti rokottamattomia pienemmässä tartuntariskissä, ja rokotetut myös tartuttivat tautia vähemmän eteenpäin.
Tutkimukseen osallistui 18 000 ihmistä Tanskassa.
Korkeampi tarttuvuus on myös todettu brittitutkimuksessa, jonka alustavan arvion mukaan kakkosvarianttia vastaan rokotesuoja ei ole heikompi.
Joidenkin tietojen mukaan on mahdollista, että kakkosvariantin aiheuttaman tartunnan voi nopeastikin saada alkuperäisen omikronin aiheuttaman tartunnan jälkeen.
Esimerkiksi Norjassa on havaittu ainakin muutamia tällaisia tapauksia.
Onko kakkosvariantti vaarallisempi?
Toistaiseksi ei ole tietoa, että omikron BA.2 olisi alkuperäistä varianttia vaarallisempi, eli se ei näytä aiheuttavan vakavampaa tautia.
Näin ollen se ei kuormittaisi sen enempää terveydenhuoltoa.
Rokotteet näyttävät edelleen olevan tehokkaita suojaamaan koronan vakavalta tautimuodolta ja kuolemalta myös kakkosvariantin kohdalla.
Näiden tietojen pohjalta omikronin kakkosvariantista ei ole syytä olla erityisen huolissaan.