Koronavirus kiertää edelleen maailmaa, mutta Suomessa tilanne on asiantuntijoiden mukaan jo hyvin rauhallinen. Auttaisiko ylimääräinen rokotuskierros välttämään uudetkin tartunnat? Entä onko maskin käytöstä enää mitään hyötyä?
Kasvomaskit ovat alkaneet kadota katukuvasta samalla, kun koronaluvut ovat tulleet alas.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että tämä tulos on ollut tiedossa jo pitkään.
– Maski ei ole epidemian torjuntakeinona kovin tehokas joukkotoimenpiteenä. Mutta kyllä maski suojaa käyttäjäänsä sillä hetkellä, kun sitä käytetään, Järvinen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
– Ja jos kokee itse jonkin tilanteen niin sanotusti uhkaavana tai riskialttiina, maskin kanssa pystyy oman tartunnan riskiä välttämään ja myös suojaamaan muita omalta tartunnalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg on samoilla linjoilla.
– Maskia voi kukin halutessaan käyttää. Jos sairaana joutuu liikkumaan kodin ulkopuolella, maski voi suojata pisaroiden leviämistä ympäristöön.
Näin koronaviruksesta uutisoitiin ensimmäisiä kertoja kolme vuotta sitten. Juttu jatkuu videon alla.
1:44Katso myös: Kolme vuotta sitten koronavirus saapui Suomeen – näin siitä uutisoitiin ensimmäisiä kertoja MTV Uutisissa
Maskin käyttöä karsitaan terveydenhuollossa
Järvinen kertoo, että maskin käyttöä on jo alettu karsia terveydenhuollossa.
– Koko pandemian ajan on tiedetty, että tartunnat ovat tulleet tilanteissa, joissa ihmiset eivät luonnollisesti käytä maskia. Nyt kun taudin luonne on muuttunut, sairaaloissa ja terveydenhuollossakin maskin käyttöä on karsittu. Tavallisella poliklinikkavastaanotolla sitä ei useimmissa paikoissa enää käytetä eikä sairaaloiden aulatiloissa meilläkään HUSissa.
– Mutta vuodeosastoilla sairaimpien ihmisten hoidossa ne ovat vielä käytössä, Järvinen kertoo.
Rokote on yleisesti tunnetusti ja tutkimuksin todistetusti paras suoja koronavirusta vastaan. Suoja tartuntaa vastaan on kohtalainen ja lyhytkestoinen, mutta rokote ehkäisee tehokkaasti vakavaa koronatautia.
Kaikkein paras tilanne on Järvisen mukaan heillä, jotka ovat ottaneet sekä suositellut rokotukset ja sairastaneet taudin ainakin kerran.
– Reilu viikko sitten tulleen tutkimuksen mukaan tällainen hybridi-immuniteetti antaa sangen hyvän suojan jopa uutta tartuntaa vastaan. Rokotus kykenee antamaan eri virustyyppejä vastaan suojaa vain pariksi kuukaudeksi.
– Tämä saattaa olla tekijä, joka osaltaan selittää sitä, että taudin esiintyminen on tullut niin voimakkaasti alas. Eli vaikka viruskannat ovat muuntuneet niin, että ne voisivat kiertää vasta-aineiden tuomaa immuniteettia, me emme näe taudin aktivoitumista, vaan itse asiassa päinvastoin.
Toisaalta turhan runsas itsensä rokotuttaminen ei ole terveysviranomaisten mukaan järkevää, hyödyllistä eikä tarpeellista. Esimerkiksi THL ei suosittele lisärokotuksia terveille työikäisille, koska suoja vakavaa tautia on yhä riittävä, jos työikäinen on saanut kolme rokotusta tai vaihtoehtoisesti kaksi rokotusta ja sairastanut koronan.
Yksityiset lääkäriasemat kuitenkin rokottavat lisämaksusta nyt helmikuussa työikäisiä ylimääräisillä BA.1-varianttirokotteilla, joita varastossa oli viime kuun lopussa lähes 600 000.
Järvinen ei tätä ymmärrä.
– Oikeastaan voi kummastella sitä, että nyt tarjotaan tässä tilanteessa terveille ja nuorille ihmisille lisärokotuksia yksityisellä puolella, jossa varmasti rokotusten haitat ovat korkeammat kuin niiden hyödyt.
– Itse en ottaisi. Koska sekin tieto on lisääntynyt, että liian tiheällä rokottamisella voidaan puolustusvastetta mahdollisesti jopa heikentää.
Korona on ollut monessa mielessä suurten yllätysten tauti ja moni pelkää ehkä yhä alitajuisesti sitä, että virus onnistuu yllättämään vielä kerran ikävästi. Järvinen ei tähän usko.
– Se on mahdollista, mutta pidän itse sitä hyvin epätodennäköisenä. Näyttää siltä, että koronavirus varioi nyt lähinnä yhtä ja samaa piikkiproteiinin osaa ja pyrkii sillä tavalla löytämään uudet variantit, jotka kykenevät aiemman tautisuojan lävitse jollakin tavalla tarttumaan ja säilymään hengissä.
Järvisen mukaan "taudilla tehdään politiikkaa pitkittyneesti".
– Mutta rokotus on tuonut kaikilla näillä hyvän suojan vaikeaa tautia vastaan. Se, että me palaisimme tavallaan alkulähteille on hyvin epätodennäköistä. Sitä kuvastaa hyvin se, että asiantuntijat – poliitikkoja lukuun ottamatta – ovat olleet hyvin yksimielisiä, että tauti ei ole enää sillä tavalla vaarallinen kuin yleisvaarallisen tartuntataudin pitäisi olla.
