Miljoonasäätiö tukee johtajiensa tennisseuraa

Vaasalainen miljoonasäätiö tukee hallituksen jäsenten tennisseuraa. Säätiön hevosta hoitaa varapuheenjohtajan poika.

Jussi Lallin ja Eeva Mariapori-Lallin säätiö perustettiin vuonna 2007 tukemaan ja edistämään lääketieteellistä tutkimusta, parantamaan vanhusten oloja ja edistämään liikuntaharrastusta. Alkuvuosina säätiö kirjasi toimintakertomuksiin tarkasti, kuka rahaa oli saanut ja kuinka paljon.

Jussi Lallin kuoltua säätiön rahankäyttö muuttui. Toimintakertomuksiin ei enää kirjata, kuka saa lahjoitusrahat. Nyt toimintakertomuksissa lukee vain se, mihin käyttötarkoitukseen säätiö on lahjoittanut rahaa.

Kolmen Lallin kuoleman jälkeisen vuoden aikana säätiö on lahjoittanut lääketieteen tutkimukseen noin 23 000 euroa Vaasan sairaanhoitopiirin kautta. Lisäksi säätiö on antanut kolmen vuoden aikana yli 31 000 euroa vanhusten olojen parantamiseen, esimerkiksi Pohjanmaan syöpäsäätiölle.

Johto perusti tennisseuran

Eniten rahaa säätiö on viimeisen kolmen vuoden aikana jakanut liikuntaharrastuksen edistämiseen, johon on käytetty yli 75 000 euroa. Rahaa on säätiön mukaan jaettu laajalti tenniksen harrastamiseen.

Yksi edunsaajista on vaasalainen tennisseura Wasa Tennis Club. Seuran ovat perustaneet Lallin säätiön puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.

Säätiö siis tukee taloudellisesti tennisseuraa, jota johtavat samat miehet kuin säätiötäkin.

– Se kuulostaa vähän erikoiselta. On hyvän säätiötavan mukaista, että kaikki säätiöiden myöntämät tuet ovat yleishyödyllisiä ja kenen tahansa haettavissa säätiön sääntöjen puitteissa. Jos on yksityinen tennisseura, jonka jäsenyys on tiukasti rajattu, niin silloinhan sitä ei voida pitää laajojen kansalaispiirien yleishyödyllisenä toimintana, sanoo säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Hevosia hoitaa varapuheenjohtajan poika

Jussi Lallin ja Eeva Mariapori-Lallin säätiö on jakanut rahaa myös hevosten hoito- ja valmennuskuluihin, vaikka hevosten hoito ei kuulu säätiön tarkoituksiin.

Hevosia hoitaa pääasiassa säätiön varapuheenjohtajan poika. Säätiöstä korostetaan, ettei varapuheenjohtaja ole osallistunut asiassa päätöksentekoon ja hoitopalkkio on kohtuullinen.

Hevosten hoitamiseen rahaa ei kuitenkaan voitaisi käyttää, mikäli säätiön tarkoitusta ei muuteta, sanoo säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja.

– Jos ei ole määritelty hevosten hoitoa liikuntaharrastukseksi, ei siihen pitäisi voida käyttää senttiäkään, Suvikumpu sanoo.

Säätiö on ostanut Lallin kuoleman jälkeen useita asuntoja. Niistä kolme sijaitsee Vaasassa, yksi Tallinnassa ja yksi Hangossa. Säätiöllä on myös merenrantamökki Mustasaaressa. Puheenjohtajan mukaan säätiön asunnot ovat sijoitusasuntoja.

Säätiön sijoitustoiminta onkin ollut tuottoisaa. Miljoonavarallisuus on sijoitettu muun muassa osakkeisiin ja joukkolainoihin.

Myös sijoituskulut ovat suuret; toissavuonna sijoitus- ja rahoitustoiminnan kuluiksi on kirjattu noin 193 000 euroa, vuonna 2011 kulut olivat yli 1,2 miljoonaa euroa. Näistä kuluista säätiö ei halunnut kysyttäessä kertoa.

Uusi laki puuttuu lähipiirilahjoituksiin

Uutta säätiölakia valmistellaan paraikaa ja siinä lähipiiriä koskevat säännökset ovat kiristymässä nykyisestä.

Jo nyt säätiöiden hallintoa ohjeistaa säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan laatima ohje "Säätiön hyvä hallinto". Sen mukaan säätiön hallituksen jäsenet kuuluvat säätiön lähipiiriin, jolle "ei lähtökohtaisesti jaeta apurahoja, avustuksia tai muuta säätiön antamaa tukea".

– Lähipiirisääntely on kiristymässä, ja sitä neuvottelukunta on mitä lämpimimmin kannattanut. Olemme olleet tyytyväisiä siihen, että tähän puututaan ja laki antaa mahdollisuudet kaikkien nähdä, missä lähipiirisääntelyn raja kulkee, Suvikumpu sanoo.

Hän kannustaa kaikkia säätiöitä jo nyt avoimuuteen.

– Neuvottelukuntamme jäsensäätiöt kertovat mielellään toiminnastaan avoimesti, koska se on ainoa järkevä tapa. Meillä ei ole mitään salattavaa. Me teemme yleishyödyllistä toimintaa ja haluamme kertoa, mitä kaikkea hienoa olemme tehneet. Säätiöiden toiminta on tyypillisesti sellaista, mistä on syytä olla ylpeä, toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu sanoo.

Suomessa on noin 3 000 säätiöitä, joissa on arviolta 14-20 miljardin euron omaisuusmassa.

Lue myös:

    Uusimmat