Metsätiellä lojuneesta Ikea-kassista paljastui vaarallinen löytö – kenelle konepistooli, kivääri ja muut vaaralliset aseet kuuluvat?

Tapaus sai alkunsa lokakuussa 2018, kun sivullinen henkilö huomasi Uuraisilla metsätien varteen jätetyn Ikea-kassin.

Löydös oli melkoisen epätavallinen.

Kassin sisältä paljastui sarjatuliominaisuudella varustettu 9 millin Luger-kaliiperin M44-konepistooli, Valmetin .308-kaliiperin metsästyskivääri, 6,35 millin sisäpiipulla tuunattu starttipistooli sekä pienoispistooli.

Ainakin konepistoolin ja metsästyskiväärin lippaissa oli patruunat. Kaikki aseet starttipistoolia lukuun ottamatta olivat toimintakuntoisia.

Aseiden lisäksi kassissa oli ainakin peltipurkki ja Converse-merkkinen t-paita.

Tapausta selviteltiin.

Viranomaiset sovittelivat syyllisen asemaan 1980-luvulla syntynyttä miestä, jota epäiltiin myös joistain muista rikoksista.

Miehen sormenjälkiä oli löydetty kassissa olleesta peltipurkista. Lisäksi kassissa olleessa t-paidassa oli miehen DNA:ta. Viranomaiset olivat myös analysoineet miehen liikkeitä televalvontatietojen perusteella ja todenneet, että miehen puhelimet olivat paikantuneet aseiden löytöpaikan lähistölle useita kertoja.

Lue myös: Muistisairailla hoivakotiasukkailla aselupia ja aseet vartioimattomana kotona – "Iso riski aseturvallisuudessa"

Mies tunnusti kaikki muut rikokset

Käräjäoikeudessa miestä syytettiin törkeän ampuma-aserikoksen lisäksi myös muun muassa toisesta ampuma-aserikoksesta, sillä hänen asunnoltaan oli takavarikoitu .22-kaliiperin pistoolipatruunoita ja skeet-ammuntaan brändättyjä haulikon patruunoita.

Lisäksi käsiteltävänä oli huumausaineen käyttörikos, sillä miehellä oli ollut hallussaan yksi huumaavaa lääkeaine buprenorfiinia sisältävä laastari. Lisäksi miestä syytettiin kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Mies tunnusti kaikki muut rikokset – ja niistä hänet tuomittiin – mutta kiisti täysin, että metsästä löytyneet aseet olisivat kuuluneet hänelle.

Hän ei kertomansa mukaan tiennyt, miten hänen sormenjälkensä ja DNA:nsa olivat päätyneet aseiden joukossa olleisiin tavaroihin. Hän kuitenkin arveli, että tavaroita oli saattanut kulkeutua tavalla tai toisella eteenpäin esimerkiksi hänen yrityksensä kautta. Hän myös myönsi, että hänen kaveripiiriinsä kuului "hämärämiehiä".

Uuraisilla mies oli omien sanojensa mukaan pyörinyt lähes koko elämänsä. Puhelinten paikantuminen alueelle ei siis ollut mikään yllätys.

Lue myös: Tunnistatko tästä kuvasta kuula-aseen oikeiden aseiden joukosta?

Syyte kaatui käräjillä

Käräjäoikeus totesi, että mies oli suurella varmuudella käsitellyt joskus kassista löytynyttä peltipurkkia. Tämän todensi sormenjälkinäyte. Paidan DNA ei sen sijaan ollut käräjäoikeuden silmissä kovinkaan vahva merkki mistään.

Oikeus myös pani merkille, ettei miehen sormenjälkiä tai DNA:ta ollut löytynyt mistään kassin aseista tai patruunoista.

Myöskään televalvontatiedot eivät olleet oikeuden silmissä tarpeeksi vahvaa näyttöä siitä, että mies oli vieraillut juuri kyseisellä paikalla asekätkön luona.

– … ottaen huomioon, että televalvontakoosteen mukaiset tukiasemat sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä asekätkön löytöpaikasta eikä ole täsmällistä tietoa siitä, miten laajalta alueelta tukiasemat voivat paikantaa matkapuhelinliittymiä, oikeus perusteli johtopäätöstään.

Oikeus totesi, ettei näyttö riitä tuomitsemaan miestä kassin aseisiin liittyen. Yhtä hyvin miehen oma versio saattoi pitää paikkansa. Miehen syyllisyydestä jäi siis varteenotettava epäily ja syyte törkeästä ampuma-aserikoksesta hylättiin.

Miehelle muista rikoksista tuomittu rangaistus oli 15 päivää vankeutta. Rangaistusta alentavana otettiin huomioon neljä muuta miehen hovioikeuksista ja käräjäoikeuksista saamaa tuomiota viime vuosilta.

Lue myös: Mies rakenteli harrastuksenaan vaarattomalta näyttäviä ampuma-aseita – syyte törkeästä ampuma-aserikoksesta kaatui käräjillä

Oikeus: Mies olisi halutessaan kyennyt parempaankin

Syyttäjän mielestä käräjäoikeus teki selvän virheen.

Hänen mukaansa käräjäoikeus oli arvioinut todisteet väärin ja jättänyt huomiotta senkin, että mies oli aiemminkin tuomittu useammasta ampuma-aserikoksesta. Syyttäjän silmissä se puolsi miehen syyllisyyttä.

Hän valitti tapauksesta Vaasan hovioikeuteen ja vaati, että mies tuomitaan asekassin omistajaksi.

Hovioikeus päätyi käymään tapauksen läpi uudemman kerran. Lopputulos oli sama kuin käräjäoikeudessa. Tuomioon vaadittavaa näyttöä miehen syyllisyydestä ei yksinkertaisesti ollut.

Hovissa käytiin käräjäoikeuden tapaan läpi yksittäiset esille nostetut seikat, kuten peltipurkki, t-paita ja televalvontatiedot. Ne eivät kuitenkaan yksin tai yhdessä osoittaneet miehen syyllisyyttä, sillä miehellä oli kelvolliset selitykset kaikkiin esille nousseisiin erikoisuuksiin. Myöskään hänen aiemmat rikoksensa eivät vakuuttaneet hovioikeutta siitä, että hän olisi ollut asekassin alkuperäinen haltija.

Hovioikeus päätyi jopa toteamaan, että mies olisi alueen hyvin tuntevana voinut halutessaan kätkeä aseet ja patruunat paremminkin, kuin miten ne oli löytöhetkellä kätketty – tai pikemminkin jätetty kätkemättä.

Aseet kun olivat olleet metsäautotien varrella niin helposti havaittavissa, että sivullinen lenkkeilijäkin oli ne äkännyt. Mistään mestarillisesta piilosta ei siis ollut kyse. 

Hovioikeuden päätöksen myötä asekassin omistaja jäi lopullisesti mysteeriksi.