Keskusrikospoliisi suunnittelee käyvänsä läpi Airiston merenpohjaa Turussa mahdollisten vainajien löytämiseksi. KRP:n henkirikoslinjan päällikön Risto Lohi pitää operaatiota ainutlaatuisena Suomessa.
– Minulla ei ole tiedossa vastaavia tämäntyyppisiä merenpohjan etsintöjä, jossa ei ole yksilöityä rikosepäilyä tai epäilyä kadonneesta henkilöstä. Tietysti merionnettomuuksien yhteydessä näitä on tehty, KRP:n henkirikoslinjan päällikkö, rikosylikomisario Risto Lohi kommentoi MTV Uutisille.
Poikkeuksellinen operaatio liittyy Turusta vuonna 1994 kadonneen lakimiehen Ilpo Härmäläisen henkirikostutkinnan myötä Airistolla tehtyihin etsintöihin. Merenpohjasta löytyi 32 poliisin mielenkiinnon herättänyttä kohdetta, joista kaksi osoittautui vuosikymmeniä sitten menehtyneiksi vainajiksi.
– Nämä vainajat löytyivät suhteellisen nopealla aikavälillä viime keväänä, jonka jälkeen toiminta merenpohjassa keskeytyi, Lohi kertoo.
– Tarkemmin jäi selvittämättä noin 30 kohdetta, joiden tarkistamista suunnittelemme tällä hetkellä.
Lohen mukaan toimenpiteet ja valmistelut tuntemattomaksi jääneiden kohteiden tarkistamiseksi ovat käynnissä parhaillaan.
– Siihen en ota kantaa, miten ja milloin olemme suunnitelleet operaation tehtäväksi, Lohi sanoo.
Lue myös: Ilpo Härmäläisen murhasta syytetty "mainosmies" joutui selittämään, miksi hänen veneestään löytyi veri- ja spermajälkiä – MTV paikalla hovioikeudessa
750 kohteesta 32 kiinnosti poliisia
KRP pyysi viime keväänä Merivoimilta virka-apua Airiston merenpohjan tutkimiseen. KRP määritti tutkittavaksi alueen, joka oli leveydeltään kilometrin ja pituudeltaan neljän kilometrin laajuinen.
KRP uskoi, että murhatun lakimiehen ruumis oli upotettu tälle alueelle vuonna 1994. Helmikuun 2022 lopussa Airistolta löytyi vuonna 1979 kadonnut mies, jonka kuolemaan ei liittynyt rikosta.
Noin viikkoa myöhemmin sukeltajat nostivat ylös myös Härmäläisen ruumiin, juuri niin kuin KRP oli arvellut.
Kaikkinensa tutkitulta alueelta löytyi 750 mereen kuulumatonta kohdetta, joista 32 herätti poliisin mielenkiinnon.
– Kohteet ovat analyysin perusteella muuta kuin mereen kuuluvaa materiaalia eli päätyneet sinne jostakin ulkopuolelta. Ne voivat olla jätteitä, tynnyreitä tai muuta, sillä merenpohjaa käytettiin valitettavasti 70-luvulla ja aiemmin kaatopaikkana, Lohi sanoo.
Lue myös: Ilpo Härmäläisen murhasta tuomittu mainosmies ”erittäin pettynyt” – näin puolustus kommentoi elinkautista
"Summittainen etsintä olisi haastavaa"
KRP kertoo käyvänsä läpi ainoastaan Härmäläisen etsinnöissä tutkimatta jääneet kohteet. Käytännössä sen on pakko tarkastaa kohteet, koska se oman analyysin perusteella on mahdollista, että ne osoittautuvat merenpohjassa viruviksi vainajiksi.
– Kun asiaan voi liittyä rikos tai kuolemansyyn selvittäminen, tältä pohjalta totta kai poliisi pyrkii selvittämään asian, Lohi muotoilee.
Lohen mukaan poliisin ei kuitenkaan olisi juurikaan järkeä tutkia koko Airiston pohjaa.
– Etsintöjä tehdään tilanteen mukaisesti ja ne kohdistetaan yleensä sellaisille meri- ja maa-alueille, joissa kadonnut tai rikoksen uhri on mahdollisesti voinut liikkua, Lohi sanoo.
– Summittainen etsintä olisi haastavaa, sillä merenpohjassa voi olla mitä vain. Lisäksi tiedossa on, että merivirrat ja pohjavirtaukset kuljettavat mereen joutuneita kohteita pitkiäkin matkoja.
Lohi korostaa, että poliisilla ei ole Airiston lisätutkintojen osalta tiedossa mitään yksilöityä uutta tai toista rikosta tai katoamista vaan kyse on aiemman henkirikostutkinnan lisäselvityksistä.
– Todennäköisesti tarkastettavat kohteet ovat kaikkea muuta kuin vainajia. Mutta omaisten kannalta varmuuden saaminen on tärkeää.
Alueen lisätutkimuksista uutisoi ensin Yle.