Menetettyjen elinvuosien indeksimalli käyttöön

Suomalainen voi olettaa elävänsä yli 80-vuotiaaksi. Aina elinajan odote ei kuitenkaan täyty. Kuolinsyyrekisteri paljastaa, että moni kuolee turhan aikaisin periaatteessa estettävissä olevasta syystä.

Maailmalla "menetettyjen elinvuosien indeksi " on laajasti käytössä ja meilläkin siitä on tulossa valtakunnallinen mittari sosiaali- ja terveyspolitiikan onnistumiselle.

Tietoa omien asukkaiden menetetyistä elinvuosista on hakenut jo 50 kuntaa, viimeksi Kuopio.

Menetettyjen elinvuosien indeksimallin on Kanadasta Suomeen tuonut professori Ilkka Vohlonen. Suomalaisten ennenaikaisen "turhan kuoleman" syitä on monia.

- Tapaturmat yleisenä luokkana, tietyt syöpäsairaudet, erityisesti keuhkosyöpä ja tietyt alkoholiperäiset sairaudet ja kyllä siihen ryhmään kuuluu myös itsemurhat, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen Efekolta kertoo.

Vohlosen tutkima 20 vuoden aikajänne paljastaa, että Suomessa menetettyjen elinvuosien indeksin kehitys on ollut myönteistä ja kuntien väliset erot ovat kaventuneet.

Suurista kaupungeista tilanne on ollut koko ajan paras eli indeksi pienin Espoossa, mutta Helsinki kuroo eroa umpeen kaikkein nopeimmin.

Oulussa positiivinen suunta on löytynyt muita isoja kaupunkeja hitaammin. Jos menetetyille elinvuosille halutaan laskea hinta, se löytyy kertomalla indeksi bruttokansantuotteella.

Koko Suomen osalta vuodessa noin viisi -kuusi miljardia euroa menetetään turhaan.

Tuorein kuntakohtainen raportti on tehty Kuopiossa. Menetettyjen elinvuosien indeksin vertailussa Kuopio sijoittuu kaiken kaikkiaan maan keskitason yläpuolelle, mutta ongelmiksi nousevat miesten alkoholikuolemat ja yllättäen naisten ja miesten aivohalvauskuolemat. Tulos tekee päättäjän mietteliääksi.

- Kyllä minun mielestä peruspalveluihin pitäisi satsata ja sielläkin niin enemmän kääntää tätä viisaria ennaltaehkäisemiseen ja terveyden edistämiseen, Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari kertoo.

Tutkija neuvoo laajentamaan näkökulmaa.

- On syytä tietyllä tavalla palata takaisin 20-30 vuotta ja miettiä sitä, että mitkä tekijät terveydenhuollon ulkopuolella ovat niitä tärkeimpiä tekijöitä, eikä liiaksi ajautua nyt tämän erikoissairaanhoidon ja sitä kautta kustannusten karsimiseen, Vohlonen esittää.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 19.08.2004)