Meksikolaiset ovat suunnanneet vaaliuurnille sunnuntaina alkuillasta Suomen aikaa. Välivaaleissa valitaan 500 edustajaa kongressin alahuoneeseen, osavaltioiden kuvernöörejä, kaupunkien pormestareita sekä paikallisjohtajia ja virkamiehiä. Varsinkin paikallispoliitikoille vaaleja edeltävä aika voi olla hengenvaarallista aikaa.
Vaalien aikaan valtaa on jaossa ja Meksikossa siitä haluavat osallisiksi muutkin kuin poliitikot: rikollisjärjestöt ja -kartellit. Meksikon sunnuntaina järjestettävissä vaaleissa valitaan yli 20 000 poliittista päättäjää aina kongressin alahuoneesta kaupunkien paikallisiin päättäjiin ja virkamiehiin asti.
Meksikossa murhatilastot ovat synkkiä vuodesta toiseen, mutta poliittisen väkivallan piikki nähdään vaaleja edeltävinä ajanjaksoina. Vaalikampanjat käynnistettiin syyskuussa, minkä jälkeen 91 poliitikkoa on tapettu. Vaaliväkivaltaa seuraavan konsulttiyhtiön Etellektin mukaan määrä on viime vaaleja pienempi, sillä viime vaalien alla vuosina 2017–2018 samalla ajanjaksolla tapettiin 152 poliitikkoa.
Itse ehdokkaiden lisäksi myös heidän läheisiään ja vaalivirkailijoita on tapettu. Tällöin kuolleiden lukumäärä kohoaa 252:een.
Lue myös: 50 toimittajaa surmattiin työnsä vuoksi vuonna 2020
Meksikossa ammuttiin jälleen toimittaja kesken juttukeikan – seitsemäs journalistin surma vuoden sisään
Vaikka kuolleiden määrä on alhaisempi, väkivaltaiset hyökkäykset ja uhkailu ovat lisääntyneet
Kuitenkin poliitikkoihin kohdistunut muu väkivalta on ollut näiden vaalien alla runsaampaa. Kun kolme vuotta sitten hyökkäyksiä tilastoitiin 774, tänä vuonna poliitikkoja vastaan hyökättiin 910 kertaa. Hyökkäyksiksi luokitellaan esimerkiksi pahoinpitelyt, sieppaukset ja suullinen uhkailu tai pelottelu. Tilastoihin pääty vain jäävuoren huippu.
– On myös uhkailua ja pelottelua, josta ehdokkaat vaikenevat. Ne eivät välttämättä näy ulospäin, mutta niiden vaikutus koko vaalien lopputulokseen voi olla merkittävä joissain paikoissa, arvioi turvallisuusanalyytikko Alejandro Hope.
Väkivallan pelolla on laajempi vaikutus demokratian toteutumiseen myös vaalien jälkeen, kun päättäjät eivät uskalla ajaa näköistään politiikkaa.
Erityisesti väkivalta kohdistuu paikallispoliitikkoihin, kuten pormestareihin. Rikollisjärjestöjen on helpompi pelotella kokemattomat poliitikot puolelleen tekemään kartelleille mieluisia päätöksiä. Paikallispoliitikot myös päättävät viranomaisnimityksistä. Kartellit pääsevät toimimaan vapaammin, jos valtio katsoo niiden toimia sormien läpi.
Suuri ongelma on myös oikeuslaitoksen halvaantunut tila. Oikeus ei toteudu, kun harva tekijä joutuu rikoksistaan vastuuseen.
Lue myös: Meksikolainen huumekartelli alkoi uhkailla Johanna Loukamaata, jonka tarina on kuin elokuvasta – näin yksi puhelu mullisti koko elämän
Lopulta kyse on miehestä, jota ei voi edes äänestää
Vaikka näissä vaaleissa ei äänestetä presidentistä, kyse on myös kautensa puolivälissä olevan Andrés Manuel López Obradorin suosion mittaamisesta. AMLO-lempinimellä tunnettu presidentti toivoisi Morena-puolueensa säilyttävän enemmistön kongressin alahuoneessa. Presidentin kannatus on pysytellyt kohtuullisen vankalla pohjalla, ja on kannatuskyselyissä nyt 61 prosentin tuntumassa.
Vaalituloksen ennustamista monimutkaistaa koronaviruksen vaikutus äänestäjien käyttäytymiseen. Meksikossa koronavirus on tappanut neljänneksi eniten ihmisiä maailmassa. Kaikkiaan koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 228 754 meksikolaista. Tammikuun korona-aallon aikaan päivittäisiä uusia tartuntoja rekisteröitiin yli 17 000 päivässä. Vaikka nyt päivittäiset tartunnat ovat laskeneet 3000:n tuntumaan, pandemia ei ole kurissa niin kauan kuin rokotusohjelma on kesken. Ensimmäisen koronarokoteannoksen on Meksikossa saanut reilut 18 prosenttia väestöstä.
Korona kuritti kansanterveyden lisäksi myös maan taloutta, joka kutistui viime vuoden aikana 8,5 prosenttia.
Lue lisää: Meksiko ohitti Italian koronaan liittyvien kuolemien määrässä
Synkkä rajapyykki ylittyi: Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella jo yli puoli miljoonaa koronakuolemaa
Miljoonien äänestäjien turvallisuutta takaavat aseet ja käsidesit
Yli 90 miljoonaa meksikolaista on rekisteröitynyt äänestäjiksi. On tavanomaista, että äänestyspaikoilla vartioivat aseistetut sotilaat. Hallitus on kertonut, että nyt heitä on paikalla kaikkiaan 100 000. Tänä vuonna turvallisuudesta huolehditaan myös käsidesien, kasvomaskien ja turvavälien avulla. Kuten Suomenkin kuntavaaleissa, myös Meksikossa oman kynän käyttö on sallittu.
Äänestyspaikat ovat auki iltakuuteen saakka paikallista aikaa. Alustavia tuloksia odotetaan julkaistavaksi maanantaina, mutta lopullisesti ne vahvistetaan 23. elokuuta mennessä.