Useimmille suomalaisille alkaa olla jo selvillä, että käsillä olevan pirulaisen nujertamiseen tarvitaan tuhtia ja tutkittua tietoa useilta eri aloilta: lääketieteestä, tilastomatematiikasta ja taloustieteestä, mutta myös juridiikan, väestötieteen, hallinnon ja politiikan tutkimuksen sekä psykologian opit pitää saada käyttöön – kielen vivahteiden ja viestinnän salojen selvittämisestä puhumattakaan, kirjoittaa MTV:n kolumnissaan tietokirjailija ja vapaa toimittaja Markus Leikola.
Voi tuntua hieman yllättävältä, jos väitän, että myös markkinoinnin akateemisella tutkimuksella on annettavaa koronan kukistamiseen. Nimittäin taloustieteessä ajatellaan kuluttajan ja brändin välisen suhteen koostuvan kolmesta osa-alueesta: kognitiivisesta eli tiedollisesta osasta, emotionaalisesta puolesta sekä sosiaalisesta osasta.
Kansanomaisemmin sanottuna, kaikessa fanittamisessa on kyse tiedollisista asioista (mitä mestaruuksia lätkäjengi on voittanut), tunnesiteestä (suosikkilaulaja nyt vaan on niin ihqu) ja kuulumisesta arvostamaansa joukkoon (yhdeksän filmitähteä kymmenestä käyttää samaa saippuaa – tai kantasuomalaisiin – tms).
Lue myös: Leikolan kolumni: Kuinka tappava koronavirus oikeastaan onkaan?
Kansan odotusten hallinta on tärkeintä
Annamme enemmän anteeksi hallitukselle, joka puhuu välillä epäselkeästi, jos ajattelemme, että mekään emme nyt koko ajan saa koronastressissä aikaiseksi ihan täydellisiä suorituksia, mutta nuo kuitenkin yrittävät ajaa jollakin tavalla kaikkien parasta. Ja Sanna Marin vaikuttaa ihailtavan tyyneltä ja hallitulta, vaikka en osaisikaan eritellä tarkkaan miksi, tuo on hieno ominaisuus ihmisessä.
Joku aina haluaa enemmän määräilyä ja joku enemmän vapautta; politiikan koronakevät on näyttänyt, että perinteiset roolit voivat helposti kääntyä päinvastaisiksi poikkeusoloissa. Odotusten hallinta on hallitsemisen – ja hallitseminen on hallituksen tärkein verbi – kuningaslaji: pitäisi osata ennakoida, millaisia odotuksia kansalaisilla on, jotta voisi hallituksena säätää hallituksen ja kansalaisten välisen suhteen tiedollisen, tunnepuolen ja yhteenkuuluvuuspuolet kohdilleen.
Jos odotukset vaihtelevat kovin, se on vaikeampaa, ja vaihtelulla en tarkoita sitä, että yksillä on yhdet odotukset ja toisilla toiset, vaan juuri epämääräistä odotusten vaihtelua. Silloin tieto on aina vääränlaista, väärin ajoitettua tai väärän tahon tuottamaa, valtioisä tai -äiti liian ankara tai liian lepsu ja yhteenkuuluvuus milloin uusmaalaisten, milloin haaparantalaisten, milloin isoäitien, milloin hoitajien kanssa välillä liian vähäistä ja välillä taas aivan ehdottoman välttämätöntä.
Ei vain tietoa vaan myös tunteita
Hallitus haluaisi astella varovasti pitkospuita pitkin nevan poikki suonsilmiä väistellen, mutta huomaakin helposti olevansa steppitanssija miinakentällä matkalla kohti sumuista horisonttia.
Niinpä ei pidä katsoa vain, mitä tietopuolista hallituksella on tai ei ole tarjolla. Vaan puhua myös tunteista ja yhteenkuuluvuudesta. Ja koska tuo hallituksen ja kansalaisten välinen suhde onkin kaksisuuntainen, myös siitä, mitä tunteita ja yhteenkuuluvuutta me itse tunnemme. Suomalaisetkin voivat puhua tunteista, jos oikein yritetään.
Media ja some on täynnä vaatimuksia hallitukselle, mutta tässä siis muutama vinkki kansalaisille siitä, mitä me voimme tehdä tuon hallitus-kansalaiset-suhteen eteen. Ajaako Leikola kritiikitöntä kuuliaisuutta, saatat kysyä? Vastaan heti: ei, en peräänkuuluta kansalaisten osuutta siksi, että nyt vastuutetaan alamaisia, vaan sen tähden, että näin omakin olomme helpottuu. Katsotaanpa!
Sinua ärsyttää – se on ihan okei
Ensiksi kannattaa myöntää ärtymyksensä, kärttyisyytensä ja stressinsä poikkeusoloista. Ne ovat täysin normaaleja ihmiskehon reaktioita. Kannattaa opetella tunnistamaan tunteensa ja sanoa niille: te olette minun tunteitani, teillä on oikeus olla olemassa, mutta älkää nyt herran tähden luulko saavanne yksin diktaattoreina sanella minun käyttäytymistäni.
Toiseksi kannattaa kehittää ja näyttää myönteisiä tunteitaan. Välittäminen, tykkääminen, arvostaminen ja rakastaminen ruokkivat itse itseään ja palaavat korkojen kanssa kanssaihmisiltä osaksi omaa energiavarastoa. Tätä yhteenkuuluvuuden mahtavaa generaattoria on helppo kehittää itse isommaksi ja pohjimmiltaan se on ikiliikkuja.
Kun nämä kaksi yhdistää, eli negatiivisten fiilisten tunnistamisen ja omalle paikalleen panemisen, samalla kun laskee filtteristään ulos positiiviset vibat ulkomaailmaan sitäkin vuolaampina, niin paranee sekä oma elämä että kanssaihmisten elämä - ja viime kädessä koko yhteiskunta.
Päätösten takana ei ole möhkäle vaan ihminen
Sillä tämän koronakevään tärkeimpiä yhteisiä oivalluksiamme nimittäin on, että instituutiot eivät olekaan kaukaisia möhkäleitä, vaan maailma on rakennettu niin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jokaisen päätöksen takana ja rakennuksen sisällä on ihmisiä. Juuri sen vuoksi nämä suositukset, jotka eivät ole määräyksiä, ovat tapoja yhdistää hallitukset ja kansalaiset toisiinsa saman tavoitteen ajajiksi, säätäjiksi ja toteuttajiksi, kummatkin kaikissa rooleissa.
Ilman hyvän kierrettä ihmiseltä ihmiselle ja lopulta siis kaikille kurjuus kestää paljon kauemmin, mutta tiedostamalla tunteemme ja pitämällä huolen, että ne ovat mukana, mutta eivät niskan päällä, on tuloksena sellainen uusi normaali, että vielä ihmettelemme, miksi vanha normaali oli niin paljon tylsempi ja vähemmän antava. Tämän tunnelin ulostulopäässä on hyvä elämä, jonka tekijöinä olemme me kaikki.
Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja. Leikola on MTV Uutisten uusi verkkokolumnisti.
Mitä tarkoittaa yli 70-vuotiaiden suojaaminen koronatartunnalta? MTV Uutiset Live selittää:
3:23
