Marja, 57, sairastaa harvinaista Menieren tautia – ensimmäinen kohtaus yllätti kasvimaalla: "Tuntui kuin pää olisi ollut kuivausrummussa"

6:24
Katso videolta Marja Malmstedtin koskettava haastattelu.

Nokialla asuva Marja Malmstedt ei ole unohtanut ensimmäistä Menieren taudin aiheuttamaa kohtausta, joka säikäytti toden teolla.

Se oli ihan tavallinen päivä. Marja Malmstedt oli kotipihansa puutarhassa rakentamassa kasvimaata. Nostellessaan multasäkkejä hän tunsi yhtäkkiä, miten hänen näkökenttänsä alkoi pyöriä.

– Tuntui kuin pää olisi ollut kuivausrummussa. Jalkani pettivät alta ja minua oksetti, Marja palaa muistoissaan seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin.

Ex-avomies lähti kuljettamaan Marjaa kohti Tampereen yliopistollista sairaalaa. Puolivälissä matkaa hänet siirrettiin ambulanssiin.

– Pelkäsin saaneeni aivoinfarktin, koska puheeni sammalsi. Vietin sairaalassa kolme päivää miettien, pitääkö kirjoittaa testamentti.

Mitään ei tutkimuksissa kuitenkaan löydetty ja Marja pääsi kotiin. Samanlainen kohtaus uusiutui vielä kaksi kertaa ennen kuin lääkärien epäilys heräsi.

Herra Meniere esittäytyy

Sairauskohtauksien syyksi paljastui sisäkorvan sairaudeksi luokiteltu Menieren tauti.

Kohtaukset syntyvät, kun sisäkorvaan kertyy ylimääräistä nestettä, mikä tuhoaa hiljalleen sisäkorvan rakennetta. Korvassa sijaitsevan tasapainoelimen toiminta heikkenee, mikä saa aikaan kiertohuimausta ja tasapaino-oireita. Menierikko kärsii korvien tinnituksesta ja pahoinvoinnista.

– Kauppakeskus on sellainen paikka, jossa kohtaus voi iskeä. Kun ympärillä on paljon kirkkaita valoja, paljon ihmisiä ja ääntä, niin se tekee olosta varsin tukalan.

Tauti on kuitenkin vaikea diagnosoida, sillä lääkärit joutuvat poissulkemaan eri tautivaihtoehtoja. Marjankin tapauksessa ensimmäinen epäillys oli aivoinfarkti. Oireet ilmaantuvat yleisemmin 40–50-vuotiailla tai sitä vanhemmilla, alle 30-vuotiailla Menieren tautia harvemmin esiintyy.

– Itsellenikin se oli yllätys, voiko joku korva aiheuttaa tällaisen kohtauksen, Marja muistaa ihmetelleensä.

Menierikkojen oireet vaihtelevat merkittävästi toisistaan, joten yleislääkäreillä on haaste tunnistaa, milloin kyseessä lopulta on Menieren tauti.

 – Minulla on jatkuva tinnitus päällä. Menieren tauti oireilee vasemmassa korvassani, jolla en kuule niin hyvin, kun taas oikean puolen korvallani kuulen loistavasti.

Vertaistuki merkittävä voimavara

Suomen Meniere-liiton arvion mukaan maassamme on arviolta 30 000 menierikkoa, mutta varmentamattomia tapauksia voi olla jopa 70 000. Marja kertookin vertaistuen olevan erittäin tärkeää, kun voi jakaa omia kokemuksia. Hän toimii itsekin aktiivisena liiton jäsenenä.

– Moni saattaa eristäytyä kotiin, koska he pelkäävät kohtausta. On myös yksin eläviä menierikkoja, joita kukaan ei saata olla auttamassa kohtauksen iskiessä, Marja toteaa.

Osalla menierikoista esiintyy Tumarkinin kohtauksia, joissa ihmisen tasapaino horjahtaa ja kehon jäntevyys katoaa. Kohtaukset ovat kuitenkin harvinaisia.

– Minulla Tumarkinin kohtauksia sattui kaksi aivan sairastumisen alussa. En saanut ajaa autolla sen vuoksi puoleen vuoteen.

Tauti on laittanut myös Marjan elämäntavat uusiksi. Yksi merkittävä tekijä on vähäsuolainen ruokavalio, jolla pyritään välttämään ylimääräisen nesteen kertymistä. Osa menierikoista käyttää myös nesteenpoistolääkkeitä. Toinen keino on stressin välttäminen.

– Olen oppinut olemaan armollisempi itseäni kohtaan ja kuuntelemaan itseäni. Ei minun tarvitse aina olla tavoitettavissa, jos minua väsyttää, niin sitten otan vaikka päiväunet, yrityskouluttajana työskentelevä Marja tuumaa.

Näin voit auttaa menierikkoa

Koska taudin kuvaan kuuluvat tasapaino-oireet, ulkopuoliset saattavat välillä luulla menierikon olevan humalassa. Pahan kohtauksen iskiessä ihminen saattaa oksentaa eikä pysty seisomaan jaloillaan, ja tällöin apu on tarpeen.

– Menierikon voi ohjata vaikka lähimpään vessaan tai voit auttaa häntä soittamaan läheiselleen, joka tietää, mitä tilanteessa pitää tehdä. Oikein pahassa kohtauksessa ambulanssin soittaminenkaan ei ole huono asia.

Marja sanoo kantavansa lompakossaan sinistä korttia, jossa kerrotaan hänen sairastavan Menieren tautia, ja ettei tauti ole vakava.

– Tärkeintä on, että menet tarjoamaan apuasi, Marja kehottaa.

Artikkelia varten on haastateltu Marja Malmstedtin lisäksi erikoislääkäri Erna Kentalaa.

Lähteet: Suomen Meniere-liitto

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja