Maritta Kuula juhlii 10-vuotisetappiaan uutuusalbumilla

- 9 henkeä on aiempia levyjäni positiivisempi albumi. Sillä ei ole mustia biisejä, Oulun lahja Suomen naisrockille aprikoi.

Uutuuslevy on myös entistä viimeistellympi Kuula-luomus. Vaalea laulajatar kokee nyt tavoitella levyn kantta myöten tiettyä glamouria - joskin Kuulalle tyypilliseen, hieman nyrjähtäneeseen tapaan.

- Pyrimme miettimään kaikkea monella tasolla niin, että levystä tulisi kokonaisuus. Pidän itse juuri albumikokonaisuuksista, en mieti irrallisina yksittäisiä biisejä, Kuula korostaa.

Tiukkaamisen jälkeen laulaja kuitenkin suostuu nimeämään uutuuslevynsä avainkappaleiksi esimerkiksi raidat Kuinka pimeä on talvi, 7 kirjainta sekä Partaveitsi. Levyltä lohkaistu single Pikku Max on kivunnut jopa radiohitiksi, vaikka Kuulan tyyli ei ole aivan soittolistojen peruskamaa.

Kuritta maalaa

Eräs sanaleikkien harrastaja väittää, että nimimuunnos 'kuritta maalaa' kuvaa varsin osuvasti Maritta Kuulaa. Laulajan sävelet on piirretty paljolti säännöistä piittaamatta. Myös Marittan laulutapa kummastuttaa osaa yleisöstä.

- Lauluääneni jakaa kuulijakunnan. Kaikki eivät käsitä sitä tiettyä lapsellisuutta, mikä siinä on mukana. En kyllä ymmärrä, mikä äänessäni on niin vaikeaa tajuttavaksi, sehän on sitä samaa tuttua kitinää, mitä kuulee Pohjolan mummojen puheessa, laulaja on sanonut.

Kuula kertoo kuunnelleensa viime aikoina yhä enemmän jazzia kuten Billie Holidayta. Toisaalta mieleen ovat myös tuoreemmat mustat mammat kuten Mary J. Blige ja Missy Elliott. Marittan maku ei siis ole kovin eklektinen vaan lähempänä valtavirtaa.

- Mielestäni ei pidä hirveästi paikkaansa, että oma musiikkini olisi epäkaupallista, solisti täydentää. Kuulan levyt ovatkin olleet pienen levy-yhtiö Lilithin kaupallisia menestyksiä.

Huumori menee ohi

Maritta Kuula on ihmetellyt sitä, että niin moni luulee hänen olevan sataprosenttisen vakavissaan. Marittan oletetaan laulavan pelkästään syrjäytyneistä ja muista vähemmän humoristisista asioista.

- Kaikille ei huumorini mene läpi, solisti pohtii.

Kuulan musiikki saattaa tuoda mieleen esimerkiksi takavuosien yhdysvaltalaisen rappiolegendan Nicon, mutta Kuula julistautuu suomalaisuuden ja suomalaisen huumorin kannattajaksi.

- Eivätkä suomalaiset ole niin vakavia ja surumielisiä kuin aina kuulee väitettävän. Kotimaisessa musiikissa on ollut huumoria Hiski Salomaasta lähtien.

Suomessa on vähän ihmisiä mutta runsaasti lääniä. Nämä kaksi faktaa ovat Kuulan mielestä poikineet sellaisenkin rikkauden, että suomalaisessa huumorissa on alueellisia eroja.

- Jos vertaa esimerkiksi oululaisia ja helsinkiläisiä, niin johan ne näyttävätkin erilaisilta. Ja niitä huvittavat eri asiat. Se voi tietysti johtua siitäkin, että pohjoisessa on taivas lähempänä, kuten keskiajalla uskottiin, laulajatar sanoo.

(MTV3-STT)