Maksaako alkoholisti viinanhinnassa sairaalakäyntinsä?

- Jos katsotaan kolmea edellistä alkoholiveron korotusta, niin jokainen niistä toi valtiolle lisää rahaa. Ja kun katsotaan sitä vuoden 2004 veronalennusta, niin valtio menetti noin 300 miljoonaa euroa. Samalla kun veronkorotus vähentää alkoholin kulutusta ja sitä kautta haittoja, se myös lisää valtion verotuloja, Österberg toteaa.

Tänä vuonna valtio arvioi saavansa alkoholiveron suorina tuottoina 1,309 miljardia euroa. Kun siihen lisätään arvio alkoholin myynnistä kerätyn arvonlisäveron suuruudesta (809 miljoonaa euroa), valtio netonnee alkoholin tuomina verotuloina 2,118 miljardia euroa. Se on melkoinen summa, sillä valtion tulevan vuoden budjetti on suuruudeltaan noin 50 miljardia euroa. Viime vuonna tuloja tuli 2,043 miljardia euroa, joten samoissa luokissa mennään.

Alkoholin arvonlisäveroa korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 22 prosentista 23 prosenttiin viime vuoden heinäkuussa.

Välittömät kustannukset alittavat verotulot…

Veronkorotus on viisasta, sillä viinanjuonti käy valtiolle kalliiksi. Kun katsotaan alkoholin aiheuttamia suoria kustannuksia, näyttää sille, että pultsari maksaa laskunsa. Vuoden 2010 Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan välittömiä kustannuksia aiheutui 0,8 - 1 miljardin euron verran vuonna 2008, mikä on tuorein tulos.

Mitä välittömät kustannukset sitten pitävät sisällään? Kolmannes niistä tulee järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta, neljännes sosiaalihuollosta. Terveydenhuollon kustannukset ovat vain viidenneksen koko summasta, vaikka terveyskeskuksissa ei tahdo viikonloppuisin päästä täysänkyrässä olevien vuoksi edes asiaansa kertomaan. Loput välittömistä kustannuksista aiheutuvat ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, alkoholivalvonnasta ja tutkimuksesta.

Alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia avatakseen THL:n edeltäjä Stakes (Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatio) julkaisi vuonna 2006 tutkimuksen, jossa syvennyttiin tarkemmin vuonna 2003 alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamiin kustannuksiin. Julkaisua oli tekemässä myös erikoistutkija Esa Österberg.

- Luvut ovat pysyneet hyvin samansuuntaisina. Alkoholin kulutus on lisääntynyt, mutta samalla julkisista kustannuksista alettiin säästää, Österberg kertoo.

Välittömiä kustannuksia laskettaessa otetaan huomioon vain todella instituutiolta toiselle siirtynyt raha. Näihin välittömiin kustannuksiin voidaan vaikuttaa siten, että budjetoidaan tietty määrä rahaa vaikkapa alkoholistien hoitoon, eikä enempää.

…ja välilliset nostavat laskun tappiin

Todelliset viinan aiheuttamat kustannukset paljastuvat, kun otetaan huomioon myös välilliset kustannukset. Näitä ovat esimerkiksi alkoholin käytöstä aiheutuneen vankeuden, tilapäisen vamman tai sairauden aiheuttaman työpanoksen menetyksen arvo. Myös ennenaikaisessa kuolemassa menetetään tietty työpanos. Toisaalta ennenaikaisessa kuolemassa valtio säästää eläkemaksuissa.

Vuoden 2010 Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan välillisiä kustannuksia oli vuonna 2008 vähintään 3,3 miljardia euroa. Arvion ylähaarukka on jopa 6,6 miljardissa eurossa. Tappioita aiheutuu valtiolle siis varmasti vähintään miljardin euron verran, todennäköisesti enemmänkin.

Kustannusten laskeminen on äärimmäisen haastavaa, sillä alkoholin aiheuttamien haittojen erottaminen muiden tekijöiden aiheuttamista haitoista on hankalaa, jopa mahdotonta. Joskus alkoholi on vain osasyyllinen, toisinaan pääsyyllinen esimerkiksi sairauteen. Arvioita on kuitenkin mahdollista tehdä.

Sairaanhoidon osalta - joka on siis vain yksi osa alkoholin yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja - auttaa, että diagnooseja tehdessä sairaudet voidaan luokitella alkoholista aiheutuviin tai alkoholista osittain aiheutuviin. Laskelmissa osittain aiheutuvat haitat on kerrottu kertoimella 0,5.

Potilailla pelataan flipperiä - raha menee lääkärin omaan pussiin (20.8.)