Euroopan, USA:n ja Venäjän jännitteisistä väleistä huolimatta kansainvälinen yhteistyö avaruudessa jatkuu. Kilpailuasetelma kiristyy, kun katseet kääntyvät kohti Kuuta.
Yksi amerikkalainen astronautti ja kaksi venäläistä kosmonauttia laukaistiin aamulla Kazakstanista raketilla kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.
Onnistuneen telakoinnin myötä kolmikon on määrä toteuttaa asemalla tieteellisiä kokeita ennen paluutaan jouluksi kotiin.
Lue lisää: USA:n ja Venäjän yhteisavaruuslento saapui ISS:lle
Joidenkin vuosien päästä käyttöikänsä loppuun tuleva avaruusasema on monien maiden yhteisponnistus. Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kuvailee aseman olleen "kylmän sodan loppumisen jälkeisen ajan huipentuma".
Maapallolla tapahtuvaa valtioiden välistä eripuraa ja sotimista ei voi täysin paeta avaruuteenkaan – se nähtiin avaruusasemalla käytännössäkin Ukrainan sodan alettua.
– Tietysti yhteistyö hankaloituu kaikilla alueilla, mutta sanoisin, että avaruusasema on ollut se viimeinen paikka, johon nämä vaikutukset ulottuvat.
– Olen iloinen siitä, että yhteistyö on pystynyt jatkumaan, Praks sanoo.
Ihminen jälleen Kuun pinnalle
Samaan aikaan suurvallat varmistelevat asemiaan kilpajuoksussa Kuuhun. Yhdysvallat on professorin mukaan kisan kärjessä, Kiinan kirittäessä.
Nasan ensimmäistä miehitettyä kuulentoa sitten 1970-luvun on lykätty toistuvasti. Tällä hetkellä Artemis-kuulentoa tähyillään vuoteen 2027.
– Maailma on tällä hetkellä hyvin turbulentti. Ei ole täyttä varmuutta siitä, millaisia resursseja Yhdysvalloilla on laittaa Kuu-ohjelmaan, vai siirtyvätkö ne yhtäkkiä Mars-ohjelmaan, Praks kertoo.
Ihmisen lähettäminen Kuuhun on ennen kaikkea poliittinen voimannäyte kylmän sodan hengessä.
– Maailmanhistoriassa Kuuhun on menty aina tiukassa kilpailutilanteessa. Kuu on todennäköisesti seuraava askel, jos halutaan ihmiskuntana mennä pidemmälle, esimerkiksi Marsin pinnalle.
Suuri tekninen ponnistus voisi Praksin mukaan edesauttaa myös teknologian jalostamista Marsin pinnalle tallustelemaan pääsemistä varten.
– On tosin totta, että suuri osa teknisestä ja tieteellisestä tutkimuksesta pystytään tekemään nykyään roboteilla.
Karu punainen planeetta
Teknologiaa ihmisen lähettämiseksi Marsin pinnalle ei vielä ole.
Tästä huolimatta tutkimusmatkailun suurta unelmaa tähyävät paitsi valtiot, myös rahamies Elon Musk.
Praksin mukaan vielä haasteellisempi temppu on paluumatka. Se saattaisi onnistua vasta vuosikymmenien kuluttua.
– On ihmiskunnan eksploraation kruununjalokivi, että saamme Marsin pinnalle joskus mentyä. Ja todennäköisesti sinne tullaan myöskin menemään, Praks sanoo.