Avaruusala kasvaa kohisten ja Suomi on kovenevassa kilpailussa mukana tiukemmin kuin koskaan aikaisemmin.
Kuu on jo valloitettu ja maailman katseet ovat pitkään olleet naapuriplaneetassamme Marsissa. Kuka Marsiin ehtii ensimmäisenä ja onko sinne edes mahdollista mennä?
Suomi vahvisti asemaansa avaruuskisassa ja avaruustutkimuksessa aiemmin tällä viikolla allekirjoittamalla Nasan Artemis-sopimuksen.
Artemis Accords -asiakirja säätelee Yhdysvaltojen johdolla muun muassa Kuun, Marsin, komeettojen ja asteroidien tutkimusta sekä käyttöä rauhanomaisissa tarkoituksissa.
Sopimuksen lopullinen määränpää on Kuuta kauempana.
– Tähtäimessä Artemis-sopimuksessa on Marsiin meno, Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kertoo Huomenta Suomessa.
Lue lisää: Suomi vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä avaruustutkimuksessa
Suomi on mukana kansainvälisessä avaruuskisassa
Suomen satelliittien määrä on alle kymmenessä vuodessa kasvanut käytännössä nollasta kolmeenkymmeneen, arvioivat Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat.
Suomalaiset yritykset, kuten ICEYE ja Kuva Space, tekevät kansainvälistä kauppaa "avaruusalalla".
– Talouden määrä, joka sieltä tulee, kasvaa hyvin nopeasti. Suomi on siinä mukana, Praks huomauttaa.
Esimerkiksi ICEYE Oy:n liikevaihto oli vuonna 2023 yli 120 miljoonaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin edellisvuonna.
Suomessa alkaa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittama kuusivuotinen avaruusteknologian innovaatiohanke. Hanke tähtää avaruusteknologian kaupallistamiseen ja siinä keskitytään erityisesti Maata seuraavaan kaukokartoitusteknologiaan ja satelliitteihin.
Avaruudesta käsin tapahtuva tarkastelu keskittyy muun muassa ilmastonmuutoksen seuraamiseen ja kaupalliseen tarkoitukseen.
– Suomessa seurataan satellliiteista esimerkiksi peltojen viljelyä ja kasvustoa. Pysytään selvillä sekä ilmastonmuutoksesta että siitä, mikä (viljely) on mahdollista ja missä kannattaa viljellä, ESA Phi-Lab Finlandin projektipäällikkö Miika Kostamo kertoo.
Suomessa ovat esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä levinneet uudet puihin liittyvät hyönteiset, joita on Kostamon mukaan helpompi seurata avaruudesta käsin.
Lue myös: Suomesta uusi miljardibisnes? Kaikki on kiinni tästä mittanauhan pätkillä tuunatusta, linnunpöntön kokoisesta vekottimesta
Marsiin meno vaatii isoja panoksia
Yhdysvallat on vahva kandinaatti ensimmäiseksi Marsiin menijäksi.
Miehitetystä lennosta Marsiin on puhuttu vuosikausia, mutta etäisyys on yksi haasteista. Meno-paluumatkan on arvioitu kestävän nykytekniikalla yli 400 päivää.
Vierailu naapuriplaneetalle vaatii siis valtavia taloudellisia ponnistuksia ja tekniikkaa, joita Yhdysvalloilla ei asiantuntijoiden mukaan vielä tällä hetkellä ole.
Yksittäiset miljardöörit ovat valtioillisten toimijoiden lisäksi potentiaalisia Marsiin matkaajia.
– Elon Musk on yksi johtohahmoista tässä kisassa, mutta hänenkään teknologia ja resurssit eivät välttämättä riitä, Praks arvioi.
Marsin olosuhteet ovat myös ihmiselämälle "hyvin vihamieliset". Niitä voisi Kostamon mukaan verrata maapallon ääriolosuhteisiin.
– Miksi emme asu merenpohjassa, tai miksi valtaosa väestöstä ei asu napa-alueilla? Sieltä puuttuu elämän kannalta aika monta olennaista elementtiä, Kostamo selventää.
Marsin miehitetty vierailu antaisi vastauksia ikuisuuskysymykseen – onko Marsissa elämää?
– Sitä ei voi sulkea pois. Periaatteessa se on mahdollista. Mikäli elämää on, se on hyvin yksinkertaista ja hitaasti toimivaa, eikä sitä ole kovin paljon, Praks arvioi.