Suurin harppauksin edennyt Kiinan avaruusohjelma on tehnyt maasta uskottavan avaruusvallan, joka onnistuu liki kaikessa mitä se tekee, arvioi avaruustekniikan apulaisprofessori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.
Kiina on esimerkiksi laskeutunut kuun kaukaisemmalle puolelle ja palauttanut sieltä näytteitä maahan. Se on myös Yhdysvaltojen lisäksi ainoa maa, joka on saanut onnistuneesti lähetettyä ajoneuvon Marsin pinnalle ja vieläpä ensimmäisellä yrittämällä. Nyt sen rakenteilla oleva avaruusasema on saamassa jo toisen miehistön. Edellinen miehistö palasi onnistuneesti maahan syyskuun puolessa välissä.
– Kiina on rakentanut systemaattisesti omaa kyvykkyyttään ja menestynyt hyvin. Kiinan edistyminen on erittäin vakuuttavaa, Praks sanoo.
Kiinan vielä keskeneräiselle avaruusasema Tiangongille eli Taivaalliseen palatsiin lähetetään nyt kolme taikonauttia, joiden on tarkoitus viettää siellä kuusi kuukautta.
Tehtävänä on Kiinan miehitetyistä avaruuslennoista vastaavan avaruushallinnon CMSA:n mukaan selvittää, miten hyvin aseman tekniikka soveltuu pitkään oleskeluun. Lisäksi taikonauttien on määrä tehdä avaruuskävelyitä, testata varusteita ja tehdä tieteellisiä kokeita, uutisoi South China Morning Post. Kolmehenkisessä miehistössä on kaksi miestä ja nainen. Laukaisun on määrä tapahtua tänään Luoteis-Kiinasta Jiuquanin avaruuskeskuksesta Gobin autiomaassa.
Lue myös: CNN: Kiina alkaa testata verinäytteitä loppuvuodelta 2019 koronaviruksen alkuperän selvittämiseksi
Avaruusaseman määrä valmistua vuonna 2022
Taukonauttien on määrä telakoitua aseman päämoduuli Tianheniin, joka lähetettiin kiertoradalle huhtikuun lopulla. Kansainvälistä avaruusasema ISS:ää merkittävästi pienemmän aseman pitäisi valmistua ensi vuonna, kun siihen yhdistetään kaksi laboratoriomoduulia. Sen on tarkoitus toimia ainakin kymmenen vuotta, joten Tiangong saattaa olla vuosikymmenen lopulla ainoa toimiva miehitetty asema avaruudessa.
Vuodesta 2000 asti miehitettynä pysyneen Yhdysvaltain, Venäjän, Kanadan, Euroopan ja Japanin kansainvälisen avaruusasema ISS:n on tarkoitus siirtyä eläkkeelle jo vuonna 2024. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on tosin arvioinut, että asema voisi mahdollisesti pysyä toimintakuntoisena vielä vuoden 2028 jälkeenkin.
Taikonauteille kansainvälisen avaruusaseman luukut ovat pysyneet kiinni, sillä Yhdysvallat ei ole päästänyt kiinalaisia ISS:lle.
– Yhdysvallat ilmeisesti kokee Kiinan vahvasti kilpailijana. Yhdysvalloilla on myös erittäin pitkät perinteet valvoa omaa vientiä avaruusteknologian osalta, joka osittain on myös sotilasteknologiaa. Yhdysvallat ei tee Kiinan kanssa mitään yhteistyötä, Praks sanoo.
Suunnitelmissa miehitetyt lennot kuuhun ja Marsiin
Kiinan suunnitelmissa on myös miehitetty lento kuuhun 2030-luvulla ja Marsiin 2040-luvulla. Kiina kertoo aikatauluista tavallisesti julkisuuteen hyvin vähän.
– Mutta kaikki, mistä se on kertonut, on toteutettu aikataulussa onnistuneesti, Praks sanoo.
Ihminen kuitenkin astunee kuun pinnalle jo ennen tätä, ensimmäisen kerran sitten vuosien 1969–1972 kuuden kuumatkan. Nasa pyrkii lähettämään miehen ja naisen kuuhun aikaisintaan vuonna 2024 osana pysyvään kuuasemaan tähtäävää Artemis-projektiaan, joskin avaruushallinnon ylitarkastaja arvioi raportissaan, ettei aikataulu tule pitämään.
Praksin mukaan avaruuden valloituksessa ei kuitenkaan ole kisasta tai pelkästä voimannäytöstä ja politiikasta vaan siitä, että itsenäisen suurvallan täytyy pystyä toimimaan avaruudessa.
– Menestyvä iso valtio, joka on globaali toimija, tarvitsee välttämättä avaruustekniikkaa. Ajatellaan vaikkapa omaa navigointijärjestelmää, automaattisia junia ja lentokoneita. Avaruustekniikka on yksi modernin tekniikan ja talouden isoista alueista.
Avaruusohjelmaa tarvitaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin, sillä se linkittyy raketti-, ohjus- ja valvontateknologiaan. Esimerkiksi valvonta- ja vakoilusatellitit ja ohjuskilpijärjestelmät ovat riippuvaisia avaruusteknologiasta.
– Täytyy kuitenkin sanoa, ettei Kiina ole tehnyt sen kummempia sotilaallisia toimia kuin muutkaan. Kiina näyttää olevan siinä mielessä suhteellisen tavallinen avaruusvaltio, joka myös jakaa avokätisesti tieteellisiä mittauksiaan ja tekee yhteistyötä useimpien maiden kanssa.
Praksin mielestä sillä, kuka missäkin vaiheessa johtaa avaruuskilpaa, ei ole suuressa kuvassa edes merkitystä.
– Avaruus elää uutta kultakauttaan. Mausteen tähän tuo se, että Yhdysvalloista ja muualta maailmasta on yksityisiä toimijoita mukana. Loppujen lopuksi tässä on kyse ihmiskunnan avaruudenvalloituksesta, Praks sanoo.