Venäjä lähetti matkaan ensimmäisen kuulaskeutujan liki 50 vuoteen. Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kertoo, kuinka Ukrainan sota näkyy nyt suurvaltojen avaruuskilpailussa.
Venäjän Sojuz-raketti ampaisi kohti avaruutta perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Luna 25 -kuulaskeutujan on määrä koskettaa Kuun etelänapaa noin kymmenen päivää myöhemmin.
– Tällä missiolla mennään täysin uudelle alueelle Kuun etelänavan lähellä. Sieltä ei ole koskaan aiemmin otettu kuuperän näytteitä, kuvailee Aalto-yliopiston professori Jaan Praks.
Tiedonkeruun lisäksi kuumatkalla on merkittävä poliittinen merkitys. Ukrainan hyökkäyssodan vuoksi Venäjälle on asetettu pakotteita, joiden takia Venäjän Roskosmoksen etenemistä on hidastanut komponenttipula. Myös Euroopan avaruusjärjestö vetäytyi Venäjän kuuohjelmasta.
Venäjälle ensimmäinen laukaisu Kuuhun sitten vuoden 1976 on todiste siitä, että se ei kaipaa länsimaiden apua.
Professorin mukaan tilanne heijastaa historiaa.
– Täytyy myöntää, että kilpailusta Kuun etelänavan asemista tulee kylmän sodan kaiku mieleen, Praks sanoo.
Kuuhun ei silti matkata vain maineen perässä. Kilpailua kiihdyttää Praksin mukaan tieto siitä, että ensimmäisenä alueita haltuunsa ottavat maat saavat tyypillisesti eniten sananvaltaa, kun avaruutta koskevia sopimuksia laaditaan.
