Venäjä lähetti matkaan ensimmäisen kuulaskeutujan liki 50 vuoteen. Aalto-yliopiston professori Jaan Praks kertoo, kuinka Ukrainan sota näkyy nyt suurvaltojen avaruuskilpailussa.
Venäjän Sojuz-raketti ampaisi kohti avaruutta perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa. Luna 25 -kuulaskeutujan on määrä koskettaa Kuun etelänapaa noin kymmenen päivää myöhemmin.
– Tällä missiolla mennään täysin uudelle alueelle Kuun etelänavan lähellä. Sieltä ei ole koskaan aiemmin otettu kuuperän näytteitä, kuvailee Aalto-yliopiston professori Jaan Praks.
Tiedonkeruun lisäksi kuumatkalla on merkittävä poliittinen merkitys. Ukrainan hyökkäyssodan vuoksi Venäjälle on asetettu pakotteita, joiden takia Venäjän Roskosmoksen etenemistä on hidastanut komponenttipula. Myös Euroopan avaruusjärjestö vetäytyi Venäjän kuuohjelmasta.
Venäjälle ensimmäinen laukaisu Kuuhun sitten vuoden 1976 on todiste siitä, että se ei kaipaa länsimaiden apua.
Professorin mukaan tilanne heijastaa historiaa.
– Täytyy myöntää, että kilpailusta Kuun etelänavan asemista tulee kylmän sodan kaiku mieleen, Praks sanoo.
Kuuhun ei silti matkata vain maineen perässä. Kilpailua kiihdyttää Praksin mukaan tieto siitä, että ensimmäisenä alueita haltuunsa ottavat maat saavat tyypillisesti eniten sananvaltaa, kun avaruutta koskevia sopimuksia laaditaan.
Kuun etelänapa puolestaan vetää nyt suurvaltoja puoleensa, koska siellä saattaa olla jäätynyttä vettä. Vesi on edellytys pysyvän avaruusaseman perustamiselle.
Lue myös: Ihminen voi palata Kuuhun jo kolmen vuoden kuluttua – yhtenä visiona tehdä Kuusta "bensa-asema" Mars-lennoille
Vaikka toistaiseksi kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla on sekä Yhdysvaltojen astronautteja että Venäjän kosmonautteja, yhteistyö avaruudessa on kariutumassa. Venäjä on ilmoittanut vetävänsä kosmonauttinsa pois vuoden 2024 aikana. Avaruusasema on muutenkin tulossa käyttöikänsä päähän vuosikymmenen vaihteessa.
– Ukrainan sota muutti maailmaa myös avaruusalalla hyvin merkittävästi. Venäjän ja Euroopan välillä avaruusyhteistyö on pysähtynyt kokonaan. Nyt nähdään enemmän yksittäisiä valtioita ja valtioiden ryppäitä tekemässä yhteistyötä, Praks sanoo.
Lue myös: Uusi uhkaus Venäjältä: Avaruusasema ISS voidaan pudottaa maahan – syynä Venäjälle määrätyt pakotteet
Kiina kirittää avaruuskilpaa
Venäjä ja Kiina ovat tosin sopineet yhteisen tutkimusaseman rakentamisesta Kuuhun. Venäjä on ollut hyvinkin kiinnostunut sen edistämiseksi.
– Jostain syystä se ei ole lähtenyt niin liukkaasti liikkeelle kuin Venäjä on ehkä odottanut ja Kiinalla näyttää olevan hyvin riippumaton oma ohjelma, Praks arvioi.
Todennäköisesti viimeistään 2030-luvulla ensimmäinen kiinalainen taikonautti tulee astelemaan Kuun pinnalla. Vaikka Kiina aloitti avaruusohjelmansa Yhdysvaltoihin ja Venäjään verrattuna takamatkalta, se on edistänyt sitä reiluin harppauksin.
Tähän mennessä vain Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan alukset ovat onnistuneet laskeutumaan Kuun pinnalle. Uutena tulokkaana tähän joukkoon pyrkii Intia, joka laukaisi miehittämättömän Chandrayaan-3-laskeutumisaluksen kuukausi sitten. Venäjän ja Intian alukset saattavat laskeutua Kuuhun jopa samalla viikolla.
Vaikka näiden kahden hankkeen välillä ei suoraa kilpailua ole, sellaisena se saattaa näyttäytyä, jos ne saavuttavat Kuun samoihin aikoihin.
– Näyttäisihän se onnettomalta, jos vaikkapa Venäjä epäonnistuisi ja Intia onnistuisi. Se vasta olisi jotakin: uutisjuttu, kuvailee historian professori Asif Siddiqi Fordhamin yliopistosta uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Kaupallinen toiminta kannattelee Yhdysvaltojen etumatkaa
Avaruuskilpaa johtaa yhä ylivoimaisesti Yhdysvallat, vaikka sen Artemis-kuuohjelma onkin ollut vastatuulessa. Artemis-hankkeen tavoite on perustaa Kuun kiertoradalle pysyvä avaruusasema ja rakentaa Kuuhun tukikohta. Nasan on tarkoitus lähettää ihminen Kuuhun ensimmäisen kerran yli viiteenkymmeneen vuoteen.
Viimeisimmäksi Nasa kuitenkin ilmoitti, ettei vuodelle 2025 suunniteltu lento välttämättä sisälläkään miehitettyä laskeutumista Kuun pinnalle, koska Elon Muskin SpaceX:n kehittämä laskeutumisjärjestelmä ei näytä ehtivän valmiiksi.
Silti yritysten kanssa varhain aloitettu yhteistyö on siivittänyt Yhdysvaltojen avaruusohjelman reippaalle etumatkalle muihin maihin verrattuna.
– Avaruusturismi ei muuta merkittävästi kuulentoja tai tieteellistä ymmärrystä, mutta esimerkiksi SpaceX:n Starlink-järjestelmä on jo tällä hetkellä niin iso satelliittikonstellaatio, että se on vienyt Yhdysvallat satelliittien määrässä maailman huipulle melkoisella kaulalla, professori Jaan Praks sanoo.
Starlinkin satelliitteja myös Ukraina on hyödyntänyt sodankäynnissään esimerkiksi droonien ohjaamiseen.
Avaruusturisminkin saralla Yhdysvallat teki harppauksen torstaina, kun Virgin Galactic lähetti ensi kertaa turisteja avaruuteen, kolmantena yhtiönä maailmassa. Ensimmäistä kertaa avaruudessa kävivät äiti ja tytär yhdessä.
