Kysyimme lukijoiltamme kokemuksia humalassa töppäilyistä ja viinan kiroista. Juopumus oli johtanut niin ihmissuhdeongelmiin kuin aivotärähdyksiinkin, ja katumusta aiheutti myös juominen lasten läsnäollessa. Lue, millaisia tarinoita kyselyymme kertyi.
Kerran kävelin ravintolasta kotiin tukevassa humalatilassa. Ajattelin pääseväni perille nopeammin jos juoksen. Juoksu keskeytyi kuitenkin ennen aikojaan törmätessäni pankin tiiliseinään. Kaaduin maahan ja menetin tajuntani, ja seuraavana päivänä lääkäri totesikin minulla aivotärähdyksen. Eipä ole tuon jälkeen pahemmin tullut juotua.
Vaihdoin jouluviikolla Sölvesborgista Södertäljeen Scanialle töihin. Majoitus oli Svalänge B:n pokamiesparakissa. Jouluvarusteluni oli virolainen ruisleipä, margariinirasia ja 0,7 litran pullo Absolutia.
Aattoillan mittaan ajauduin naapurihuoneen kahden suomalaisen autokuskiksi, vaikka olin päissäni. Vein kaverin minulle vieraan kaupungin toiselle puolelle naisiin. Palatessani pääkatua pitkin noin klo 20 tienoissa tuli vastaan pääkadun kielletyn ajosuunnan merkki. Vedin Saabista kaikki vasempaan päätyen merkkitolppaan.
Konepelti pamahti pystyyn joten ensi säikähdys sokeutumisestani oli onneksi väärä. Kävin kerrostalon pihassa tarkastamassa, ettei öljyjä eikä nesteitä valu ulos.
Yritin suunnistaa parakille mutta oudossa ympäristössä ympäripäissäni en osannut. Ajoin ainakin kuuden sillan yli vaikka kaupungissa oli vain kaksi. Lopulta sammuin rautatiesillan alle, josta heräsin oksentaen yöllä kello kahden tietämissä. Parakki oli parin sadan metrin päässä.
Aamulla oli krapula, morkkis ja pelko perseessä, että tulevatko pollarit tervehtimään. Saabin keula maksoi noin 30 tunnin nettopalkan verran. Olipa ikimuistoinen joulu!
