Löytyikö parantumattoman punahukan syy vihdoin? Suoliston mikrobit yhdistettiin parantumattomaan sairauteen

Tutkijat huomauttavat tiedotteessa, että suolistomikrobiston muutos on yhdistetty useisiin eri autoimmuunisairauksiin, kuten Crohnin tautiin ja niveltulehdukseen. Annals of Rheumatic Diseases -julkaisussa ilmestynyt tutkimus on kuitenkin ensimmäinen, joka osoittaa selvän yhteyden suoliston bakteeriepätasapainon ja jopa henkeä uhkaavien punahukan muotojen välillä.

Punahukan perimmäistä syytä – sitä, miksi joillakin kehittyy kudoksia vaurioittava autoimmuunireaktio – ei tiedetä, kertoo Terveyskirjasto. Suomessa punahukkaa sairastaa vajaa 2000 ihmistä, joista noin 90 prosenttia on naisia. Maailmanlaajuisesti sairauden arvioidaan vaikuttavan noin 5 miljoonaan ihmiseen, kertoo WebMD.

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta hoidoilla taudin aktiivisuutta on mahdollista vähentää ja oireita lievittää. Hyvin vaikea punahukka voi johtaa vuosien kuluessa kuolemaan.

Lue lisää: Autoimmuunisairauden taustalla voi olla monta syytä – näin vähennät riskiä

Bakteerien epätasapaino yhteydessä sairauteen ja sen pahenemiseen

Tutkimukseen osallistui 61 naista, joilla oli diagnosoitu punahukka. Tutkijat huomasivat veri- ja ulostenäytteistä, että heillä oli karkeasti ottaen viisi kertaa enemmän Ruminococcus gnavus -bakteeria suolistossaan kuin verrokkiryhmän 17 terveellä naisella, joilla ei ollut punahukkaa.

Tulokset osoittivat myös, että suoliston R. gnavus -kasvusto ja bakteereihin kiinnittyvät vasta-aineet olivat läheisesti yhteydessä punahukan ”roihahtamiseen”. Punahukka voi aiheuttaa esimerkiksi voimakasta ihottumaa ja nivelarkuutta- sekä turvotusta, sekä johtaa munuaisten vajaatoimintaan.

– Tutkimuksemme viittaa vahvasti siihen, että osalla potilaista bakteerien epätasapaino lisää punahukkaa ja on yhteydessä taudin pahenemiseen, vanhempi tutkija ja immunologi Gregg Silverman sanoo.

Silverman uskoo, että R. gnavus saa aikaan jatkuvan ja hellittämättömän elimistön puolustusjärjestelmän hyökkäyksen. Bakteerit puolestaan saattavat päästä elimistöön ”vuotavan suolen” ansiosta. ”Vuotavasta suolesta” puhutaan, kun suoliston läpäisevyys kasvaa ja suoliston mikrobien osasia joutuu suoliston ulkopuolelle.

Uusia hoitoja ja parempaa diagnostiikkaa?

Tulosten varmistamiseksi kuitenkin tarvitaan laajempia tutkimuksia.

Vaikeaan punahukkaan voidaan käyttää suun kautta otettavaa kortisonilääkettä tai erilaisia solunsalpaajahoitoja. Tutkijoiden toiveissa on, että rankat ja ikäviä sivuvaikutuksia sisältävät hoitomuodot voitaisiin tulevaisuudessa korvata uusilla hoidoilla, esimerkiksi antibiooteilla, probiooteilla tai ulosteensiirroilla.

Suolistomikrobien selvittäminen veri- tai ulostenäytteestä voisi auttaa myös punahukan diagnosointia.

Lue myös: 18-vuotias sai karmean ihottuman – diagnoosin saaminen kesti vuosia

Lähteet: EurekAlert! Science News, WebMD, UPI, Terveyskirjasto