Lipponen vauhditti EU-ratkaisuja Wienissä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Euroopan turvallisuuspolitiikka, EU:n kokonaisuudistusta koskeva Agenda 2000 sekä Kosovon levottomuudet sävyttivät pääministeri Paavo Lipposen virallista työvierailua Wienissä Itävallassa tänään. Lipponen oli ensimmäistä kertaa liittokansleri Viktor Kliman vieraana.

    Lipponen ja Klima totesivat löytäneensä toisensa heti ensimmäisellä tapaamisella keskustellessaan sekä EU-kysymyksistä että Euroopan turvallisuuspolitiikasta. Molemmat sanoivat kannattavansa Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamista ja vahvan eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan luomista.

    Lipposella ei ollut uusia tuomisia turvallisuuspoliittiselle rintamalle. Hän toisti Suomen kannan, jonka mukaan Suomi pysyy liittoutumattomana, tosin ovet avoinna, ja osallistuu Naton rauhankumppanuussopimuksen puitteissa mm. humanitaarisiin operaatioihin. Viktor Klima totesi myös Itävallan haluavan pysyä Naton sotilasrakenteen ulkopuolella. Itävallassa kuitenkin käydään julkista keskustelua Natoon liittymisestä. Hallituspuolueet ovat luvanneet julkistaa yhteisen kantansa asiassa maaliskuun lopussa.

    EU:n laajeneminen tärkeä molemmille

    EU:n itälaajeneminen on tärkeä sekä Suomelle että varsinkin Itävallalle, jonka lähinaapureita ovat EU:hun pyrkivät Unkari, Tshekki ja Slovenia sekä ensimmäisestä aallosta ulosjätetty Slovakia. Lipposen mukaan Suomelle on tärkeä ns. pohjoinen ulottuvuus, jolle Lipponen haki tukea myös Itävallassa. Lipposen mukaan sekä Naton rauhankumppanuuden että pohjoisen ulottuvuuden avulla myös Venäjä sidotaan paremmin Euroopan turvarakenteisiin.

    Lipposen vierailulla pohdittiin myös sitä, miten EU:n suuria kysymyksiä eli Agenda 2000:een sisältyviä ratkaisuja voitaisiin vauhdittaa siten, että päätökset eivät jäisi vuoden 1999 lopulle, jolloin Suomi toimii EU:n puheenjohtajana. Itävalta toimii EU:n puheenjohtajana tämän vuoden jälkimmäisen puoliskon ja on ensimmäinen ohjaksissa uusista jäsenmaista. Itävallan jälkeen vuoron saa Saksa, jossa järjestetään parlamenttivaalit ensi syksynä. Niin Suomessa kuin Itävallassakin pelätään, että Saksan vaalituloksella, etenkin jos valta siellä vaihtuu, on suuria ratkaisuja jarruttava vaikutus.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •