Liikunta on hyvä lääke useisiin länsimaisiin kansantauteihin, jotka liittyvät väestön lihomiseen, liian rasvaiseen ruokaan ja mahdollisuuteen selvitä ilman fyysistä rasitusta, todettiin kansainvälisessä liikuntalääketieteen seminaarissa Puijo Symposiumissa Kuopiossa torstaina.
Tohtori Urho Kujalan mukaan perimä vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi aikuisiän sokeritaudin eli tyyppi 2 diabeteksen puhkeamisriskiin.
- Huonoa perimää vastaan voi kuitenkin kamppailla. Liikunta on hyvä lääke ainakin siirtämään taudin puhkeamisajankohtaa, Kujala totesi.
Liikunnan hyvistä vaikutuksista diabetekseen, verenpainetautiin ja verisuonien ongelmiin on saatu paljon tuloksia, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
- Liikunnanharrastajat ovat usein perintötekijöiltään henkilöitä, joilla on muutenkin pienempi riski sairastua kuin liikuntaa harrastamattomilla. Toisin sanoen joillekin liikkuminen on perimän ansiosta helpompaa, ja näin joissakin tutkimuksissa on saatu liikaakin liikunnan hyötyjä korostavia tuloksia, Kujala selitti.
Tohtori Markku Laakso puolestaan totesi, että aikuisiän diabetekseen sairastutaan edelleen, vaikka kaikki liikkuisivatkin.
- Geenit määräävät tämän, mutta huonon perimän omaavien kannattaa kuitenkin pudottaa liikapainoaan, ja siinä liikunta on erinomainen apu, Laakso kertoi.
Laakson mukaan painon pudottaminen on tärkeää, mikäli kehon BMI-indeksi ylittää 27.
- Kun indeksi nousee 30:een, niin riski diabetekseen on jo suuri. Painon pudottaminen viisi prosenttia vuoden aikana on hyvä tavoite, mutta tarkat lukemat ovat yksilöllisiä. Joku voi olla ylipainoinen pudotettuaan kymmenenkin kiloa, mutta riski saattaa olla hallinnassa, vaikka BMI on edelleen liian korkea, Laakso summasi.
Laakso korostaa ruokavalion merkitystä painonhallinnassa.
- Pahin esimerkki löytyy pikaruokaloista: paljon energiaa, paljon rasvaa ja vähän kuituja. Ruokavalion länsimaistuminen aiheuttaa vakavia ongelmia, kun väestö lihoo riskirajojen ylitse.
(MTV3-STT)