Reagoiminen aivastukseen on monella pinttynyt tapa, reaktio, jolle ei suoda sen enempää ajatusta. Missä tavan juuret piilevät ja miksi reagoimme juuri aivastukseen?
Joku vieressäsi aivastaa ja suustasi pääsee täysin automaatiolla "Terveydeksi!".
Sehän käy järkeen – toivotetaan parempaa terveyttä aivastelun sijaan.
Mutta miksi juuri aivastukseen reagoidaan tällä tavoin, miksei vaikkapa yskimiseen? Pitäisitkö toista ihmistä tylynä, jos tämä ei reagoisi aivastukseesi terveyden toivotuksella?
Selvitimme, mistä terveyden toivotuksen tapa on lähtöisin ja miksi se on niin iskostunut meihin.
Lue myös: Riemastuttavan kamala toivotus Wilma-viestissä sai tamperelaisen Laurin sanattomaksi: "Tsempatiaa kaikille!"
Enne hyvästä tai pahasta
Suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta muistuttaa, että aivastus on usein yllättävä ja muiden ihmisten läsnä ollessa huomiota herättävä. Juuri tämä on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, että aivastamiseen on reagoitu eri tavalla kuin vaikkapa yskähdykseen.
– Aivastamiseen onkin liittynyt erilaisia uskomuksia kuten, että ihmisen sielu saattaa paeta ruumiista aivastuksen yhteydessä. Aivastamista on pidetty myös enteenä jostakin, niin hyvästä kuin pahasta, Nummila kertoo.
