Liberaali Roh voitti Etelä-Korean presidentinvaalit

Rohia kannatti varsinkin amerikkalaisvastainen nuori sukupolvi, johon vetosi mm. hänen maltillinen suhtautumisensa Pohjois-Koreaan. Leetä kannattivat vanhemmat eteläkorealaiset, jotka ovat edelleen uskollisia Yhdysvaltain jyrkälle linjalle stalinistista Pohjois-Koreaa kohtaan.

Uudistusmielinen 56-vuotias entinen ihmisoikeusasianajaja Roh julisti voittaneensa jo kun äänistä oli laskettu 87 prosenttia ja hänen etumatkansa Leehen oli 2,3 prosenttiyksikköä.

-Lupaan tehdä parhaani presidenttinä, ei vain kannattajieni, vaan kaikkien, myös minua vastustaneiden hyväksi, Roh sanoi lehdistötilaisuudessa voiton varmistuttua.

Sadat Rohin kannattajat juhlivat ehdokkaana voittoa demokraattisen puolueen (MDP:n) päämajassa Soulin keskustassa vaalikampanjan symbolein, keltaisin ilmapalloin. Lee myönsi tappionsa muutamia minuutteja myöhemmin.

-Olen jälleen epäonnistunut yrityksessäni päästä presidentiksi, hän sanoi viitaten tappioonsa 1,6 prosenttiyksikön erolla nykyiselle presidentille Kim Dae Jungille vuoden 1987 vaaleissa.

-Onnittelen vasta valittua presidenttiä Rohia hänen voitostaan, Lee sanoi.

-Toivon, että hänestä tulee presidentti, joka tästä lähtien kantaa huolta korealaisista.

Presidentti Kim ei voinut itse asettua enää ehdolla, sillä perustuslaki sallii presidentille vain yhden viiden vuoden virkakauden.

Päätukijan vetäytyminen ei juuri vaikuttanut

Vaalitaistelutilanne muuttui entistä jännittävämmäksi keskiviikkona, kun Rohin päätukija ja Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan varapuheenjohtaja Chung Mong Joon päätti viime hetkellä vetäytyä kampanjasta. Vetäytyminen ei ilmeisesti vaikuttanut niin paljon kuin oli odotettu.

Chung perusteli päätöstään sillä, että Roh oli hänen mukaansa keskiviikkona kommentoinut sopimattomasti Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain välirikkoa. Rohin mukaan Etelä-Korea voisi puuttua asiaan Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain välisen mahdollisen selkkauksen lopettamiseksi. Roh sanoi, että kyse oli väärinkäsityksestä. Yhdysvalloissa on huolestuneina seurattu amerikkalaisvastaisuuden lisääntymistä Etelä-Koreassa, jossa Yhdysvalloilla on edelleen 37 000 sotilasta.

Kymmenettuhannet korealaiset osoittivat aiemmin joulukuussa kaduilla raivoissaan mieltään sen jälkeen kun oikeus oli vapauttanut kaksi amerikkalaissotilasta, joiden panssaroitu ajoneuvo surmasi kesäkuussa kaksi teini-ikäistä tyttöä sotaharjoituksen aikana.

Tiedotusvälineiden mukaan Chungin vetäytymisen taustalla saattoi kuitenkin olla myös jääminen Rohin varjoon kolmiviikkoisen vaalikampanjan viimeisissä yhteisesiintymisissä. Chung aikoi asettua itsekin ehdolle vielä viime syyskuussa, mutta hän perääntyi marraskuussa ja liittoutui Rohin kanssa.

Päivänpaistepolitiikan jatkaja

Vaatimattomasta persikan- ja kanankasvattajaperheestä oleva Roh rinnasti vaalitaistelun aikana itsensä Abraham Lincolniin, joka nousi 1800-luvulla töllistä Valkoisen talon isännäksi. Roh on itseoppinut lakimies, joka on taistellut valtaapitäviä vastaan siitä saakka kun hän vuonna 1960 asettui johtamaan opiskelijaboikottia. Aiheena olivat pakolliset esseet, joissa opiskelijoiden piti ylistää Etelä-Korean itsevaltaista ensimmäistä presidenttiä Syngman Rheetä.

Vuonna 1988 Roh tiukkasi asevoimien johdolta selitystä mielenosoittajiin kohdistuneeseen verilöylyyn vuonna 1980. Roh tunnetaan rauhanpalkinnolla palkitun istuvan presidentin Kim Dae Jungin niin sanotun päivänpaistepolitiikan jatkajana.

Konservatiivinen Lee puolestaan vaati taloudellisen kanssakäymisen lopettamista kommunistinaapurin kanssa ja kutsui Rohia "vaaralliseksi radikaaliksi". Roh vastasi luonnehtimalla Leeta kylmän sodan soturiksi, joka voisi aiheuttaa uuden Korean sodan.

(MTV3-STT-AFP-Reuters)