Levottomat jalat voivat huonontaa ihmisen elämänlaatua siinä missä masennuskin ja altistaa pitkällä aikavälillä sydän-, verisuoni- ja muistisairauksille. Professori ja unitutkija Markku Partinen kehottaa käymään lääkärissä, jos rauhattomat alaraajat ovat jatkuvasti hyvien yöunien tiellä.
– Levottomat jalat ei suinkaan ole mikään viaton nukahtamista vaikeuttava oireyhtymä, vaan todellinen sairaus, joka vaikuttaa laajemminkin ihmisen terveyteen, Markku Partinen sanoo.
Willis-Ekbomin tautinakin tunnetun oireyhtymän kuvasi ensimmäisen kerran Thomas Willis 1600-luvulla ja myöhemmin Karl-Axel Ekbom 1940-luvulla. Kyseessä on WHO:n hyväksymä neurologinen sairaus, jossa aivojen dopamiinijärjestelmässä on todettavissa häiriöitä.
– Pääoireita ovat ensinnäkin levottomat eli rauhattomat jalat. On epämääräisiä tuntemuksia, jotka ovat niin epämiellyttäviä, että tulee pakonomainen tarve liikutella jalkoja. Kun jalkoja sitten liikuttelee eli lähtee kävelemään tai muulla tavoin lisää aktiivisuutta, nämä oireet selvästi lievittyvät, professori ja unitutkija Markku Partinen sanoo.
Oireet ilmenevät lähinnä iltaisin.
– Ne alkavat pahentua kuuden ja kahdeksan välillä ja saattavat vähentyä, kun mennään ohi puolenyön.
Levottomiin jalkoihin joskus liittyvä yöllinen raajaliikehäiriö rikkoo yöunen.
– Kun uni on huonolaatuista, se ei elvytä. Pahimmillaan levottomat jalat voivat alentaa elämänlaatua saman verran tai jopa enemmän kuin keskivaikea depressio, Partinen sanoo.
