Levottomat jalat voivat huonontaa ihmisen elämänlaatua siinä missä masennuskin ja altistaa pitkällä aikavälillä sydän-, verisuoni- ja muistisairauksille. Professori ja unitutkija Markku Partinen kehottaa käymään lääkärissä, jos rauhattomat alaraajat ovat jatkuvasti hyvien yöunien tiellä.
– Levottomat jalat ei suinkaan ole mikään viaton nukahtamista vaikeuttava oireyhtymä, vaan todellinen sairaus, joka vaikuttaa laajemminkin ihmisen terveyteen, Markku Partinen sanoo.
Willis-Ekbomin tautinakin tunnetun oireyhtymän kuvasi ensimmäisen kerran Thomas Willis 1600-luvulla ja myöhemmin Karl-Axel Ekbom 1940-luvulla. Kyseessä on WHO:n hyväksymä neurologinen sairaus, jossa aivojen dopamiinijärjestelmässä on todettavissa häiriöitä.
– Pääoireita ovat ensinnäkin levottomat eli rauhattomat jalat. On epämääräisiä tuntemuksia, jotka ovat niin epämiellyttäviä, että tulee pakonomainen tarve liikutella jalkoja. Kun jalkoja sitten liikuttelee eli lähtee kävelemään tai muulla tavoin lisää aktiivisuutta, nämä oireet selvästi lievittyvät, professori ja unitutkija Markku Partinen sanoo.
Oireet ilmenevät lähinnä iltaisin.
– Ne alkavat pahentua kuuden ja kahdeksan välillä ja saattavat vähentyä, kun mennään ohi puolenyön.
Levottomiin jalkoihin joskus liittyvä yöllinen raajaliikehäiriö rikkoo yöunen.
– Kun uni on huonolaatuista, se ei elvytä. Pahimmillaan levottomat jalat voivat alentaa elämänlaatua saman verran tai jopa enemmän kuin keskivaikea depressio, Partinen sanoo.
– Levottomista jaloista kärsivällä ihmisellä on myös lisääntynyt riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Joitakin haitallisia vaikutuksia näyttäisi olevan myös muistitoimintoja ajatellen. Nämä pitkäaikaisissa seurantatutkimuksissa viime aikoina tehdyt löydökset ovat merkittäviä.
Sukupuoli ja perimä vaikuttaa
Oireyhtymä on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.
– Raudan puute on yksi keskeisiä sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä, ja naiset menettävät rautaa muun muassa kuukautisvuodoissa ja jokaisessa synnytyksessä. Kun rautaa kerran menettää, sitä on vaikea saada uudestaan, Partinen selittää.
Keskimäärin oireyhtymän esiintyvyys on naisilla kolmen–viiden prosentin luokkaa. Suomessa se tarkoittaa pitkälti toistasataatuhatta naista.
Oireita alkaa yleensä ilmaantua kolmi-nelikymppisenä, mutta sairaus ei kosketa vain aikuisia.
– Jos lapsella on erittäin vaikeat kasvukivut, niin kyseessä voi itse asiassa olla levottomat jalat. Tauti on selkeästi suvuittain ilmenevä: jos jommallakummalla vanhemmista on levottomat jalat, 50 prosentin todennäköisyydellä lapsellakin on. Ja jos molemmilla vanhemmilla on, niin käytännössä on aivan varmaa, että myös lapsella on, Partinen sanoo.
Levottomia jalkoja epäilevän kannattaa mennä lääkäriin.
– Ennen diagnoosia täytyy sulkea pois muut mahdolliset syyt, kuten jokin monihermotulehdus, suonikohjut tai ahdistuneisuus.
Perustutkimuksiin oireyhtymää epäiltäessä kuuluu kudosraudan eli ferritiinipitoisuuden mittaaminen. Normaalisti sen tulisi olla noin 40 mikrogrammaa per litra tai enemmän.
– Jos pitoisuus on hyvin matala, tulee harkittavaksi suun kautta otettava rauta tai jopa suoneen annettava rauta.
– Kudosrauta voi olla matala, vaikka hemoglobiini olisi täysin normaali – anemia on eri asia kuin kudosraudan puute, Partinen huomauttaa.
Muut lääkkeet ja sairaudet voivat pahentaa
Levottomia jalkoja hoidetaan yleensä dopamiinin vaikutusta lisäävillä dopamiiniagonisteilla.
– Tyypillisesti ne auttavat niin dramaattisen hyvin, että oireet pysyvät kurissa jo ihan ensimmäisten tablettien ottamisen jälkeen.
Hyvin vaikeassa tilanteessa voi olla syytä mennä neurologin vastaanotolle.
– Neurologilla on tarjota voimakkaampia lääkkeitä, joita käytetään esimerkiksi epilepsian hoidossa tai kipulääkkeinä. Niihin tietysti liittyy ongelmia, joten oikeasta diagnoosista pitää olla varma.
Toisiin sairauksiin käytettävät lääkkeet voivat pahentaa levottomia jalkoja merkittävästi. Näin saattaa käydä esimerkiksi pahoinvointiin, masennukseen tai muihin mielenterveyden häiriöihin käytettävien lääkkeiden kohdalla.
Myös jotkin sairaudet itsessään liittyvät levottomiin jalkoihin.
– Reumapotilailla on enemmän levottomia jalkoja kuin keskimäärin ihmisillä. Samoin ihmisillä, joilla on joitakin muita dopamiinijärjestelmän häiriöitä, kuten ADHD-potilailla. Lisäksi levottomia jalkoja on narkolepsiaa ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla, Partinen sanoo.
Nuku viileässä huoneessa sukat jalassa
Lääkehoitojen lisäksi levottomia jalkoja voi yrittää rauhoittaa kotikonstein. Esimerkiksi kahvi voi pahentaa tilannetta, mutta alkoholi pieninä annoksina joskus jopa lieventää.
– Aktiivisuus, liikunta ja hyvä kunto auttavat selvästi. Ravitsemuksellakin on ilmeisesti merkitystä. Näyttäisi siltä, että vehnä ja sokeripitoiset ruoat voivat pahentaa levottomia jalkoja, mutta tarkkoja syitä ei ole tiedossa. Ruokavalion pitäisi olla monipuolinen.
– Kivennäisaineista magnesiumista on osoitettu selvää hyötyä.
Ensiapuna oireita voi yrittää taltuttaa nostamalla illalla jalat ylöspäin seinälle ja hieromalla niitä. Kodin lämpötilaankin kannattaa kiinnittää huomiota.
– Usein lämmin ilma pahentaa oireita. Makuuhuoneen kannattaisi olla sopivan viileä. Toisaalta on myös näyttöä siitä, että sukat jalassa nukkuminen helpottaisi oireita jonkin verran. Eli viileä huone, mutta lämpöiset sukat jalassa, Partinen suosittelee.
Pelkillä kotikonsteilla ei silti kannata yrittää pärjätä.
– Kun levottomat jalat selvittää lääkärillä ja hoitaa hyvin, on mahdollista ennaltaehkäistä pahempia sydän- ja verisuonitapahtumia sekä aivoverenkierron häiriöitä, Partinen sanoo.